THL ehdottaa koronapassia hoivahenkilöstön työkelpoisuuden varmentajaksi

Työnantaja voisi koronapassin avulla tarkistaa, että työntekijä ei todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää tartuntariskiä työpaikalla. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Koronapassia voitaisiin käyttää väliaikaisesti tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työkelpoisuuden varmentamisessa, ehdottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sosiaali- ja terveysministeriölle (STM).

Työnantaja voisi siis koronapassin avulla tarkistaa, että työntekijä ei todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää tartuntariskiä työpaikalla.

STM:n mukaan asia vaatii vielä oikeudellista arviointia esimerkiksi siinä, mitä työntekijälle seuraisi siitä, ellei hänellä olisi passia.

"Ehdotuksemme mukaan koronapassista voitaisiin säätää pandemian ajaksi tartuntatautilakiin tilapäinen pykälä, jolla voitaisiin tarvittaessa velvoittaa tai sallia koronapassin käyttö hoivahenkilöstön työkelpoisuuden varmistamisessa. Koronapassin käytöllä voisimme paremmin suojata ikääntyneitä ja muita hoivattavia", sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve tiedotteessa.

THL:n mukaan koronarokotusta ei ole tässä vaiheessa syytä lisätä pysyvästi osaksi tartuntalaissa määriteltyä tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien vaatimaa sairastetun taudin tai rokotusten suojaa.

STM vastaa ehdotuksen olevan kiinnostava avaus erityisesti hauraimmassa asemassa olevien henkilöiden suojaamiseen koronavirusinfektiolta.

Koronapassin laajentaminen hoiva-alan työntekijöihin edellyttää kokonaisuuden arviointia yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon, henkilökohtaisen koskemattomuuden sekä yksityiselämän ja henkilötietojen suojan näkökulmasta.

STM:n mukaan asiaa tulee arvioida myös yleisen tietosuoja-asetuksen sekä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain näkökulmasta, sillä koronapassisäätely sisältää oikeuden henkilön terveystietojen käsittelyyn.

STM ja valtioneuvosto päättävät mahdollisesta koronapassin käytön laajentamisesta hoivahenkilöstön rokotussuojan varmentamiseen ja mahdollisesta tartuntatautilain säädösvalmistelusta, joka edellyttää muun muassa siihen liittyvien perusoikeuskysymysten harkintaa.