Maatalouden tilanne hallituksen iltakouluun
Muun muassa lihantuotannon kannattavuus ja lähiruoka ovat hallituksen iltakoulun asialistalla. Eila Eerola työskentelee heinolalaisella lähiruokatorilla. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoMaa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) kokosi ruokaketjun edustajat yhteisen pöydän ääreen maanantaina. Aiheena oli maatalouden kannattavuuskriisi.
Tilaisuuden avasi pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Hän ilmoitti pyytäneensä Koskista tuomaan maatalousasiat hallituksen iltakouluun tammikuussa.
Asialistalla ovat maatalouden kokonaistilanne sekä lähi- ja luomuruoka.
Katainen vakuutti hallituksen tekevän työtä kotimaisen maatalouden ja ruokateollisuuden eteen sekä EU:ssa että kotimaassa.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kehottaa hallitusta katsomaan ruokaketjua vihreän kasvun mahdollisuutena, johon kannattaa panostaa.
Toinen tie, ruuan tuonti, olisi kestämättömän kallis ratkaisu Suomen taloudelle ja vaihtotaseelle.
Samaa mieltä maanantain keskustelussa oli yksimielisesti koko ruokaketju, ministeri Koskinen summasi.
”Sateisen kesän jälkeen mielet ovat maaseudulla hieman masennuksissa, mutta muutaman vuoden tähtäimellä näkymät ovat hyvät. Meillä on korkean tason osaamista kaikissa ruokaketjun osissa”, Koskinen sanoi.
Maanantain tilaisuudessa olivat Koskisen kutsusta tuottajien, teollisuuden, kaupan, neuvonnan, tutkimuksen ja pankkien ylimmän johdon edustajia.
”Halusin saada kaikki alan toimijat saman pöydän ääreen pohtimaan keinoja, joilla kansallista ruokastrategiaa viedään eteenpäin”, Koskinen sanoi.
”Nyt keskityimme maatalouden kannattavuuteen. Olen erittäin huolestunut lihantuotannon tilanteesta.”
Tilaisuuden alusti Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen. Hän muistutti, että maatalouspolitiikka sanelee elinkeinolle reunaehdot, mutta viime kädessä markkinat ratkaisevat kannattavuuden.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä pitivät Koskisen tavoin tilaisuuden pääviestinä uskoa elintarvikealan kasvumahdollisuuksiin niin kotimaassa kuin viennissä.
Tärkeitä ratkaisuja ovat hallitusohjelman puolenkauden tarkistus ja menokehys. Marttila patistaa hallitusta ottamaan ruokaketjuun ja biotalouteen ”kunnianhimoisen kehittämisotteen”.
”Suomi tarvitsee uutta kasvua. Ruokasektorilla on mahdollisuus viennin lisäämiseen, ja se ja biotalous korvaavat kallistuvaa ja vaihtotasetta syövää tuontia.”
Kasvun mahdollistamiseksi Marttila vaatii maalaisjärkeä niin maatilojen kuin elintarvikkeiden jalostuksen kansalliseen säätelyyn. ”Turhaa säätelyä pitää putsata reippaalla kädellä.”
Maanantain keskustelussa esillä oli nimenomaan ruuan kokonaiskakun kasvattaminen. Jakamisesta ei puhuttu.
SOK:n Niemelä oli tyytyväinen siihen, että etsittiin yhteisiä mahdollisuuksia eikä osoiteltu sormella toisia. Hän on valmis jatkamaan keskustelua samalla kokoonpanolla ja ministerin johdolla.
Yhteistyötä korostaa myös Marttila. Hän ei kuitenkaan anna kokonaan unohtaa kymmenen vuoden kehitystä, jolloin viljelijän osuus ruokaeurosta on pienentynyt. ”Siihen tarvitaan korjaus.”
Niemelän mukaan pitää miettiä yhteisiä tavoitteita ja keinoja, joilla koko ruokaketju pärjää. Hänen mielestään suurin ongelma on markkinoiden ennustettavuuden heikkeneminen. ”Ketjun sisäinen vuoropuhelu parantaa varautumista niihin.”
Ruuan viennin lisääminen kiinnostaa myös kauppaa, koska suurilla kauppaketjuilla on marketteja ja tavarataloja muun muassa Venäjällä ja Virossa.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
