Kouluvuoden kustannuksissa on selviä kuntakohtaisia eroja. Kuvan alakoululaiset potkivat palloa Muuratsalon koulun pihamaalla Jyväskylässä. Kuva: Petteri Kivimäki
Opetuksen hinta vaihtelee suuresti, matalimmat kustannukset näissä kunnissa
Kuntien välillä on enimmillään kymmenien tuhansien eurojen erot siinä, paljonko yhden oppilaan vuosi perusopetuksessa maksaa.
Alakoululaisia matkalla Haikaran kouluun Nivalassa. Kuvituskuva. Kuva: Päivi KarjalainenMaantieteelliset erot koulutuksen järjestämisen hinnassa ovat Suomessa merkittäviä, ilmenee Kuntaliiton tilastoista.
Kuntien välillä on enimmillään kymmenientuhansien eurojen erot siinä, paljonko yhden oppilaan vuosi perusopetuksessa maksaa. Perusopetuksen kulut koostuvat muun muassa opetushenkilökunnan palkoista, tilavuokrista, opetusmateriaaleista sekä koulukyydityksistä.
Vuonna 2023 vuosikustannusten valtakunnallinen mediaani oli 12 358 euroa. Kalleinta opetuksen järjestäminen oli maan pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella, jossa hintalappu oppilasta kohden ylsi päälle 33 000 euroon.
Muita kalleimpia opetuksen järjestämisen kuntia Suomen kartalla olivat Pelkosenniemi, Hartola, Puumala ja Enontekiö.
Vuonna 2023 vuosikustannusten valtakunnallinen mediaani oli 12 358 euroa.
Koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki Kuntaliitosta ei ole yllättynyt kustannusten jakautumisesta.
”Pienimmissä kunnissa, joissa myös oppilasmäärä on hyvin pieni, oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat suuriksi. Toisaalta on myös suhteellisen pieniä kuntia, joissa kustannukset ovat hyvällä tasolla”, Myllymäki toteaa.
Myllymäen mukaan olennaista on, millä tavalla opetus on kunnissa järjestetty.
”Ryhmäkoot oppilaitoksissa vaikuttavat sekä se, miten optimaalisesti ryhmät on muodostettu. Paljon oppilaita hajallaan tarkoittaa herkästi rakennetta, jossa on useita pieniä kouluja. Silloin ei pystytä resursseja keskittämään yhteen paikkaan.”
Toisaalta myös koulukyyditysten kustannukset vaikuttavat, Myllymäki huomauttaa.
”Jos välimatkat ovat hyvin pitkiä, ei kuljetuskustannusten merkitystä voi vähätellä. Siitä ei päästä, vaikka kouluverkko olisi millainen.”
”Jos välimatkat ovat hyvin pitkiä, ei kuljetuskustannusten merkitystä voi vähätellä. Siitä ei päästä, vaikka kouluverkko olisi millainen.”
Perusopetukseen kuluu ylipäätään Suomessa yhä enemmän rahaa.
Kuntaliiton tilastoista käy ilmi, että koko maan tasolla yksikkökustannukset, euroilla oppilasta kohden mitaten, kasvoivat lähes 16 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2023, inflaatio huomioiden.
Kustannukset ovat nousseet erityisesti seutukaupungeissa (53 kuntaa) ja maaseutumaisissa kunnissa (159 kuntaa).
Alhaisimmat yksikkökustannukset vuonna 2023 ovat noin 8 900 euroa oppilasta kohden ja korkeimmillaan yli 30 000 euroa oppilaalta.
Suuria kaupunkeja ja kasvavia kuntia rasittavat suuremmat kiinteistökustannukset, kun taas maaseutukunnissa kuljetus- ja opetuskustannukset ovat korkeat.
Perusopetuksen järjestämisen hinta ei pienene samassa suhteessa kuin laskevat oppilasmäärät. Myöskään koulun koko ei yksinään selitä kustannuseroja. Opetusryhmien muodostamisella on selkeä vaikutus opetuksen kustannuksiin.
Koulukiinteistöjen kulut kasvoivat opetuksen kustannuksia nopeammin.
”Pienissä kyläkouluissa oppilaskohtainen hinta tahtoo nousta.”
Perusopetuksen kustannukset ovat korkeimpia pienissä maaseutumaisissa kunnissa. Silti myös kärkiviisikko edullisimmasta päästä katsottuna on pieniä tai pienehköjä kuntia.
Pienimmät kustannukset ovat Tyrnävällä, Paimiossa, Limingalla, Liedossa ja Muuramessa.
Esimerkiksi Tyrnävällä oppilaskohtaiset vuosikustannukset olivat 9 232 euroa.
Tyrnävän kunnanjohtaja Vesa Anttila kertoo, että kustannustehokkuus johtuu suunnitelmallisuudesta.
”Ei se ole mitään taikatemppuja vaan hyvin yksinkertainen asia. Kaikki, mitä opetuksen ympärillä on, olivat ne tiloja, henkilöstöä, materiaaleja tai kouluruokaa, mietitään mahdollisimman fiksusti. Opetusryhmäkoot on kuitenkin saatu pidettyä meillä kohtuullisina”, Anttila kertoo.
Tyrnävällä kouluverkko on karsittu varsin perusteellisesti.
”Meillä on yksi yläkoulu, iso keskustan alakoulu sekä alakoulu Murron taajamassa. Temmeksessä on Tyrnävän ainoa kyläkoulu. Pienissä kyläkouluissa oppilaskohtainen hinta tahtoo nousta”, kunnanjohtaja toteaa.
Kunnanjohtajan mukaan laadukasta opetusta tehdään mahdollisimman pienillä resursseilla.
”Hiljattain kunnanhallituksessa esiteltiin oppilashuollon uudistusta. Tulevaisuudessa kouluissa on huomioitava yksilöivä ja ennakoiva tuki. Se mahdollisesti vaatii resursseja lisää, mutta olennaista tässäkin on ennakointi, suunnitelmallisuus ja resurssin kohdentaminen.”
Aihepiiristä uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
