Nurmet ja ohrat kärsivät fosforipulasta

Nurmen sisällyttäminen viljelykiertoon vähentää peltomaan eroosiota, lisää biodiversiteettiä sekä parantaa maan rakennetta ja ravinteiden kiertoa. Kuva: Markku Vuorikari

Peltojen fosforitilanne on heikentynyt huolestuttavasti, mikä näkyy etenkin karjatiloilla ja nurmirehun koostumuksessa. Nurmen hehtaarisadot ovat laskeneet samaa tahtia peltojen fosforitilanteen kanssa, toteaa kehityspäällikkö Minna Toivakka Yara Suomesta.

Yara järjesti yhdessä MTK:n kanssa fosforiseminaarin tiistaina Helsingissä. Tarkoitus on herättää keskustelua fosforista ja nimenomaan maatalouden ja tuottajien näkökulmasta, kertoo kaupallinen johtaja Jari Pentinmäki Yaralta.

Viimeiset parikymmentä vuotta fosforia on pidetty haitallisena ravinnehuuhtoutumien takia. Viljelijät ovat toimineet ohjeiden mukaan ja vähentäneet merkittävästi fosforin käyttöä, mutta raja alkaa tulla vastaan.

Toivakan mukaan viime kesänä otetuissa kasvustonäytteissä oli lievää tai vakavaa fosforin puutetta yli puolella tutkituista nurminäytteistä ja lähes yhtä monessa ohranäytteessä. Kevätvehnän ja kauran tilanne on hieman parempi.

Säilörehussa tilanne on vielä huolestuttavampi. Vain kymmenesosa kesän säilörehusadosta sisältää riittävästi fosforia eläinten tarpeisiin. Tämä tulisi ottaa huomioon talven rehustuksessa, Toivakka sanoo.

Toivakan mukaan ympäristötuen lannoitusehdot ovat tiukkoja, mutta tänä vuonna tilanne hieman korjaantui ja parannusten ansiosta fosforia voidaan antaa nipin napin riittävästi.

Tukiehtoihin saadut parannukset eivät kuitenkaan auta, jos viljelijät eivät toimi uusien ehtojen mukaisesti.

Maitotilat käyttivät nurmille fosforia paljon vähemmän, karkeasti vain kolmasosan siitä, mitä ympäristötuen lannoitusrajat sallivat. Monilla tiloilla nurmisadon mukana poistui 25 kiloa enemmän fosforia kuin peltoon laitettiin.

Pentinmäen mukaan viimeksi kuluneet parikymmentä vuotta on käytetty peltoihin aiemmin kertyneitä fosforivaroja. "Jos samaa menoa jatketaan, se ei tiedä hyvää Suomen peltoviljelyn kilpailukyvylle."

Suurella osalla pelloista fosforiluokka on painunut huolestuttavan alas, "punaiselle".

Toivakan mielestä peltojen fosforiluokan pitäisi olla vähintään tyydyttävä, mutta vain vajaa puolet pelloista yltää siihen.