Ilmastopolitiikka ajoi ohi viljelijöiden vaikeuksien ILMASTO MUUTTUU
Maatalouden ottaminen osaksi ilmastosopimusta vuoden 2015 jälkeen kauhistuttaa kehitysmaita. Niinpä asiaa koskeneet keskustelut eivät edenneet Varsovassa monen päivän yrityksistä huolimatta.
Asiaa oli ennakolta valmisteltu ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja niiden hyötyjen näkökulmasta, joita maatalous tuottaa kasvihuonekaasujen sidontaan.
Maailman tuottajajärjestö WFO ja siihen kuuluva MTK ovat painottaneet näkemystä, että jos sekä maa- että metsätaloutta ei oteta huomioon ilmastopolitiikassa, se vaikeuttaa entisestään köyhien pienviljelijöiden mahdollisuuksia tuottaa ruokaa. Tämä puolestaan heikentää maailman ruokaturvaa.
Kehitysmaiden hallitusten niin sanottu G77-ryhmä vastustaa silti maatalouden ottamista mukaan.
Äänekkäin vastustaja on Intia, joka pelkää ilmastosopimukseen kirjattavan maataloutta koskien suosituksia, joista muodostuu kaavamaisia viljelysuosituksia.
”Kuinka ilmastoneuvottelijat voivat edelleen väistää vastuutaan auttaa miljardia maanviljelijää sopeutumaan (ilmastonmuutokseen)? Ja miksi maatalouselinkeinolta viedään mahdollisuus vähentää ilmastotaakkaa?” ihmettelee Anette Engelund Friis blogissaan.
Hän on Tanskan maatalous- ja ruokaneuvoston ilmastoasiantuntija ja osallistuu ilmastonmuutostyöhön myös WFO:ssa.
MTK:n ympäristölakimies Minna Ojanperä, joka seurasi Varsovan ilmastokokousta paikan päällä reilun viikon, on tilanteeseen niin ikään pettynyt.
Se, miten maankäyttö vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ilmastoon, on välttämätön osa ilmastonmuutoksen torjuntaa, hän muistuttaa.
Tilanne on Ojanperän mielestä sikäli harmillinen, että juuri monien kehitysmaiden ruuantuotanto kärsii eniten ilmaston muuttumisesta.
Ruuan tarpeen ennustetaan lisääntyvän 35 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Sen saavuttaminen tulee olemaan hyvin haasteellista, kun kuivuus ja toisaalta rankkasateet ja tulvat ovat viime vuosina aiheuttaneet tuntuvia menetyksiä monissa maissa.
Tänä vuonna poikkeuksellista kuivuutta on raportoitu muun muassa Yhdysvalloissa sekä laajoissa osissa Etelä- ja Itä-Afrikkaa. Australiassa kova kuivuus vaivaa toista satovuotta peräkkäin.
Kööpenhaminassa toimiva ilmastonmuutoksen tutkimuslaitos CGIAR julkisti raportin, jonka mukaan monilla kehitysmailla on suuria vaikeuksia varautumisessa ilmastonmuutokseen.
Yleisin ongelma on, että riskiarviointeja ei osata tai kyetä tekemään muutoin kuin yksittäisille toimialoille. Siten kokonaisnäkemys puuttuu ilmastonmuutoksen vaikutusten suuruusluokista, mikä puolestaan vaikeuttaa ehkäisevien toimien suunnittelua.
Pulaa on niin rahoituksesta kuin osaavasta henkilöstöstä.
Ruuantuotannon sopeuttamisessa raportti kehottaa ulottamaan suunnittelun hallinnosta myös viljelijöihin, muihin elinkeinoihin, tutkimukseen ja neuvontaan.
Raporttia varten CGIAR perehtyi 12 kehitysmaan ilmastopolitiikkaan.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
