Puola laiskottelee fosfori-päästöjen vähentämisessä
Itämereen valuvia fosforipäästöjä on leikattu neljännes Itämeren suojelukomission Helcomin asettamasta tavoitteesta. Aikaa on vuoden 2020 loppuun. Pahimmaksi vastarannan kiiskeksi on osoittautunut Puola, joka ei näytä saavan päästöjään kuriin.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Seppo Knuuttilan mukaan noin 40 prosenttia Itämeren fosforikuormasta valuu Puolasta. Ongelmallisin on Veiksel-joki, joka kuljettaa Itämereen vuosittain yli 5 000 tonnia fosforia.
Määrä on valtava verrattuna Suomen ravinnekuormaan. Meiltä Suomenlahteen valuu vuosittain noin 700 tonnia fosforia. Lähivuosina määrästä olisi leikattava 330 tonnia.
Knuuttilan laskelmien mukaan Puolan, Venäjän ja Valko-Venäjän fosforikuormituksesta voitaisiin leikata 4 500–6 000 tonnia tehostamalla jätevesien puhdistusta. Fosforia valuu myös lannoitetehtaiden kipsikasoista.
Pistemäisen kuormituksen vähentäminen on kaikkein halvinta ja tehokkainta. Siksi olisi tärkeää tuntea kaikki päästölähteet. Venäjältä luotettavia tietoja on kuitenkin vaikea saada.
Ilmoitettujen tilastojen perusteella Venäjä on kuronut vähennystavoitteitaan kiinni hyvin. Suureksi osaksi se johtuu Pietarin tehostuneesta jätevesien puhdistuksesta. Silti alueen pienemmistä kaupungeista valuu vielä runsaasti ravinteita Itämereen.
Knuuttila arvioi, että fosforivirtaa voitaisiin leikata jopa satoja tonneja parantamalla Leningradin alueen jätevesien puhdistusta. Sen sijaan alueen saastuttavimmista kanaloista valuu ravinteita luultua vähemmän, noin 50–100 tonnia vuodessa. Valumia yritetään tukkia parantamalla lannan varastointia.
Helcom vaatii Suomea puolittamaan fosforipäästönsä Suomenlahteen. Knuuttilan mielestä tavoite ei ole realistinen. Sen saavuttamiseksi pitäisi käytännössä lopettaa maatalous Suomenlahden valuma-alueella.
Suomenlahden fosforipäästöjä saadaan leikattua alle 4 prosenttia vähentämällä lannoitteiden käyttöä ympäristötuen vaatimusten mukaisesti. Pistemäistä kuormitusta ei juurikaan pystytä enää vähentämään.
Knuuttilan mukaan taakan helpottamiseksi onkin sovittu, että Suomi voi laskea vähennyksiin myös Saaristomeren ja Pohjanlahden valuma-alueella tehdyt päästövähennykset.
Suomenlahden puhdistamiseksi Knuuttila suosittelisi kokeilemaan ravinnepäästökauppaa.
Itämeren suojelutyötä tekevä John Nurmisen säätiö uurastaa parhaillaan Valko-Venäjän jätevesien puhdistuksen tehostamiseksi. Maahan saatiin ensimmäinen kemiallinen fosforinsaostusyksikkö.
Ensi vuoden aikana kemiallinen saostus on tarkoitus asentaa kolmelle muullekin jätevedenpuhdistamolle. Hankkeisiin on haettu EU-tukea.
Ainakin yksi fosforiyksiköistä rahoitetaan Helsinkiin rakentuvalla Horisontti-taideteoksella. Yksityiset ihmiset saavat siihen nimilaatan 50 euron lahjoitusta vastaan.
KATJA LAMMINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
