Turpeen alasajo vie Vapon rajusti tappiolle – tuotanto lopetetaan 90 tuotantoalueella

Hallitus ei tehnyt päätöksiä turpeen verokohtelun muuttamisesta ilmasto-Korpilampi -kokouksessaan Helsingissä maanantaina. Kuva: Lari Lievonen

Vapo tekee 40 miljoonan euron alaskirjauksen kuluvan vuoden tilinpäätökseen ja lopettaa energiaturpeen tuotannon yli 90 tuotantoalueella turpeen kysynnän kiihtyvän laskun vuoksi.

Energiaturpeen käyttö on Vapon mukaan puolittunut Suomessa kymmenen vuoden aikana ja nyt verot sekä korkea päästöoikeuden hinta kiihdyttävät kysynnän laskua edelleen.

Vapon toimitusjohtajan Vesa Tempakan mukaan päästöoikeuden hinnan nousu alle kymmenestä eurosta hiilitonnilta noin 25 euroon on nostanut energiaturpeen selvästi haketta kalliimmaksi. "Hinnannousu näyttää olevan pysyvää.”

Vapo toimitti viime vuonna noin yhdeksän miljoonaa kuutiota energiajyrsinturvetta. Yhtiö arvioi, että kysyntä laskee tästä puoleen jo vuoteen 2025 mennessä.

"Kasvuturpeen, kuiviketurpeen ja uusien käyttömuotojen kysyntä kasvaa, mutta kokonaiskysyntä alenee", Tempakka arvioi.

Vapon 40 miljoonan euron alaskirjaukset vievät kuluvan kahdeksan kuukauden tilikauden liiketuloksen rankasti tappiolliseksi. Alaskirjauksista 13 miljoonaa euroa kohdistuu niihin tuotantoalueisiin, joilta tuotanto loppuu Suomesta.

17 miljoonaa euroa alaskirjataan tuotannossa jatkavilta alueilta niiden arvonalennuksen vuoksi. Lopusta 10 miljoonasta osa tulee Salon voimalaitoksen lämmöntoimitussopimuksen päättymisestä.

"Olemme sanoneet, että energiaturpeen käyttö laskee puoleen vuoteen 2030 mennessä, mikä on myös Suomen hallituksen tavoite hallitusohjelmassa. Nyt näyttää siltä, että lasku on kaksi kertaa ennakoitua nopeampaa", Tempakka toteaa.

"Nykyinen 25 euron päästöoikeuden hinta vastaa runsaan kahdeksan euron turveveron kustannusta megawattitunnilta, joten se on merkittävästi suurempi kuin kolmen euron turvevero.”

Viime vuonna Suomessa tuotettiin turpeella, kivihiilellä ja hakkeella kullakin runsaat 15 terawattituntia lämpöä. ”On selvää, että kotimaisella hakkeella ei pystytä korvaamaan sekä turvetta että kivihiiltä ilman suuria markkinahäiriöitä."

"Nykyisin turve on sekä haketta että ainespuuta kalliimpi polttoaine energiayhtiöille. Mikäli energiaturpeen alasajoa vauhditetaan korottamalla veroa tai pienentämällä teollisuuden veronpalautuksia, johtaa se ainespuun lisäpolttoon ja kiihtyvään puun tuontiin."

"Molemmat heikentävät kotimaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä ja niiden työllisyys- ja verovaikutukset olisivat selvästi negatiiviset”, Tempakka muistuttaa.

Energiaturve muodostaa viidenneksen Vapo Oy:n liikevaihdosta, mutta sen merkitys yhtiön tulokselle on suurempi.

”Uskon, että Vapo selviää muutoksesta, mutta jos turpeen käytön vähenemistä nopeutetaan uusilla veroratkaisuilla, sillä on merkittävä vaikutus ennen kaikkea puun hintaan ja sitä kautta kaukolämmön ja metsäteollisuuden kustannuksiin.."

"Turpeen käytön alentuminen vähentää työpaikkoja ja verotuottoja. Tätä kielteistä kehitystä ei pidä kiihdyttää”, Tempakka sanoo.

”Energiaturve jää 2030-luvulla lähinnä huoltovarmuuspolttoaineeksi. Alasajon kustannukset ovat hyötyjä suuremmat”, Tempakka summaa.