Vierailija Silmät auki kiertotalouden mahdollisuuksille

Kiertotalouden pitäisi olla niin itsestään selvä osa kaikkea ajattelua ja yhteiskunnallista

toimintaa, että siitä ei enää

tarvitsisi erikseen keskustella – samalla lailla kuin taloudellisten vaikutusten arviointi on nykyään.

Kiertotalouden nerokkuus on siinä, että sen avulla voimme

saada kasvua aikaan siten, että

planeettamme kestää sen. Jos kaikilla olisi amerikkalainen elintaso, tarvittaisiin neljä

maapalloa. Kertotalouden avulla tämä yksi riittää. Tässä eivät riitä pienet parannukset, vaan tarvitaan uudenlaisia

tapoja ajatella ja toimia –

kymmenen kertaa nykyistä

parempia ratkaisuja.

Suomessa kiertotalous ja biotalous ymmärretään yleisesti suunnilleen samaa tarkoittavaksi. Biotaloutta käytetään yleiskäsitteenä, kun taas kiertotalous on harvinaisempi. Kansainvälisessä keskustelussa

on päinvastoin: kiertotalous on huomattavasti yleisemmin käytetty, ja biotalous nähdään kiertotalouden osana. Tämä ero on ymmärrettävä, koska Suomessa on vahva painotus metsäperäisiin biotuotteisiin.

Euroopan komission ja Sitran

käyttämää kokonaisvaltaista lähestymistapaa mukaillen

sanoisin, että kiertotalous on talousmalli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät. Toisen jäte on toisen raaka-aine. Käyttämällä raaka-aineita yhä uudestaan ja luomalla uudenlaisia palveluja

saavutetaan lisäarvoa. Tämä edellyttää suuria muutoksia

ja innovointia yhteiskunnan kaikilla alueilla.

Biotalous on tuotantoa ja palveluita, jotka perustuvat luonnon uusiutuviin materiaaleihin. Biotaloudessa on runsaasti tilaa täysin uudenlaisille tuotteille ja palveluille. Ei pidä tyytyä ilmeisimpiin ja yksinkertaisiin ratkaisuihin.

Kiertotalous koostuu hyvin

monesta palasesta, joista biotalous on yksi keskeinen. Nyt suurin osa paloista on vielä

toisistaan irrallaan, eivätkä ne muodosta mielekästä kokonaiskuvaa. Olisi suuri etu sekä

taloudelle että ympäristölle,

että katsoisimme kiertotaloutta kokonaisuutena. Tämä olisi

resurssiviisautta, joka synnyttää uutta liiketoimintaa.

Meidän kannattaa liittää osaamisemme ja luonnonvaramme eurooppalaiseen ja

globaaliin kiertotalouden

kehitykseen, jotta olemme päävirrassa ja saamme osamme

tulevasta uudesta kasvusta sekä hyödystä ympäristölle. Muuten menetämme tilaisuuden olla edelläkävijöiden

joukossa.

Kiertotaloudessa voimme tehdä bisnestä myös sellaisilla asioilla, joissa aiemmin nähtiin

vain ongelmia. Kaatopaikat suljetaan jo lähitulevaisuudessa, ja niistä tulee ennen pitkää ”kaivoksia”.

Kierrätettävä aines ei välttämättä ole kiertotalouden suurin lisäarvoa tuottava osa. Jotta

arvonmuodostuspotentiaali pystytään maksimoimaan,

keskeinen kysymys on tuotteen arvo ja laatu alkuperäisen

käytön jälkeen.

Lahden Cleantech Venture Day -tapahtumassa opin, että kiertotalouden näkökulmasta esimerkiksi vaatteen arvoketjussa materiaalin osuus voi olla

vain kahdeksan prosenttia. Loppu 92 prosenttia on energiaa, logistiikkaa, asiakasymmärrystä, designia ja niin edelleen.

Myös jakamistalous ja sen mahdollistavat digitalisaatio

ja avoin data kuuluvat kiertotalouteen. Ne luovat aivan

uudenlaisia palveluita.

Joulukuussa komissiolta odotetaan kiertotalouspakettia jäsenmaiden ja Euroopan

parlamentin käsittelyyn. EU-

jäsenenä linjaamme tulevaisuuttamme jatkossa yhä enemmän kiertotalouden kautta.

On tärkeää, ettei kiertotaloutta säädellä turhilla määräyksillä,

vaan annetaan kestävälle ja vastuulliselle innovoinnille ja markkinoille mahdollisuus. Tarvitaan älykästä säätelyä,

joka sallii evoluution.

Biotalous on Suomessa

kiertotalouden keskeinen

elementti, muttei ainoa. Kun näemme kokonaisuuden, siitä kasvaa enemmän kuin osiensa summa.

Avaa artikkelin PDF