Tutkijat: EKP olisivoinut estää kriisin
BRYSSEL (MT)
Suomalaistutkijat uskovat, että euroalueen kriisistä olisi selvitty vähemmin vaurioin, jos Euroopan keskuspankki olisi heti kriisin alussa luvannut painaa rajattomasti rahaa.
”EKP olisi voinut painaa kriisimaiden korot alas jo aiemmin. Mutta silloinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet ei sitä halunnut”, torstaina Brysselissä puhunut Ilmarisen toimitusjohtaja Jaakko Kiander sanoo.
Viime kesänä Trichet´n seuraaja Mario Draghi lopulta antoi lupauksen ostaa rajoittamattomasti kriisimaiden lainoja. Korot laskivat välittömästi, vaikka lupausta ei ole vielä lunastettu.
Kiander vertaa euroalueen tilannetta Yhdysvaltoihin, jossa talous on jo lähtenyt hyvään kasvuun.
Amerikkalaisten lääke on ollut löysä talouspolitiikka.
Korot on pidetty nollassa ja säästötoimet on lykätty tulevaisuuteen. Konkurssikypsät pankit saneerattiin nopeasti.
Samalla keskuspankki on painanut rajattomasti uutta rahaa, mikä taas on laskenut dollarin kurssia ja tukenut vientiteollisuutta.
Yhdysvaltain apuna on ollut myös uusien kaasuesiintymien tuoma halpa energia. Euroopassa energian hintaa taas on poliittisilla päätöksillä jopa nostettu.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä jakaa näkemyksen, että rahaa painamalla kriisimaiden taloussyöksy olisi voitu välttää.
”Silloin paine rakenneuudistusten tekoon olisi kuitenkin loppunut. Pitää myös muistaa, että aina joku joutuu maksamaan, jos ilmaista rahaa tarjotaan”, Vihriälä muistuttaa.
Inflaation kiristyessä laskun maksaisivat kaikki euroalueen tallettajat.
Vihriälä mukaan pitää myös muistaa, että EKP:n säännöt kieltävät rahan painamisen. Erityisen tiukasti säännöstä ovat pitäneet kiinni saksalaiset, joiden mallin mukaan koko EKP on perustettu.
Euroalueen kriisiä on yritetty taltuttaa kiristämällä EU:n talousvalvontaa ja pakottamalla kriisimaat leikkaamaan menojaan.
Kianderin mukaan edessä voi olla pitkään jatkuva taantuma, kun sekä yksityinen että julkinen sektori vähentävät kulutustaan samaan aikaan.
”Esimerkiksi Italiassa säästölinja on hidastanut talouskasvua, minkä vuoksi valtion velkasuhde kasvaa samaa tahtia Kreikan kanssa.”
Julkisen velan syynääminen ei Ilmarisen toimitusjohtajan mielestä välttämättä auta, koska monet nykyisistä kriisimaista olivat ennen lamaa käytännössä velattomia.
”Enemmän kriisi johtuu yksityisen sektorin velkaantumisesta. Sen enempää EU.lla kuin jäsenmaillakaan ei ole keinoja estää yksityisen pääoman virtaa ylijäämämaista alijäämämaihin.”
Vihriälän mukaan kriisi johtaa väistämättä euroalueen integraation syvenemiseen.
Todennäköisin vaihtoehto on nykyisten talouskurisääntöjen tiukempi valvonta ja pankkiunionin toteuttaminen.
Seuraava vaihe olisi jäsenmaiden budjettivaltaan puuttuminen ja jonkinlainen rajallinen yhteisvastuu veloista.
Kolmas ja epätodennäköisin vaihtoehto olisi liittovaltio, jossa keskushallinto tasaisi eroja eri alueiden välillä.
”Jossain vaiheessa Suomenkin pitää pohtia, haluaako se olla mukana tässä kehityksessä”, Vihriälä ennustaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
