Kisan paras kouluruoka syntyyperinteistä reseptiä uudistamalla
Voittajajoukkueen Pirjo Strang (vas.), Marja Tuomi ja Tanja Varsell’ eivät jännittäneet valokuvaajien ja kymmenistä oppilaista koostuneen yleisön edessä kokkaamista. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoViisi finalistijoukkuetta kisasit perjantaina, missä koulussa tehdään Suomen parasta kouluruokaa. Voiton vei Korpilahden koulu, joka tarjoili alkupalaksi jauhelihakeittoa kauraleivän kera ja pääruuaksi kasvis-pastalasagnettea sekä kuhapyöryköitä intialaisella hernekastikkeella.
Voittajakolmikko Tanja Varsell’, Marja Tuomi ja Pirjo Strang luottivat kisassa yhteishenkeen, työkokemukseen ja omassa keittiössä testattuihin resepteihin.
Finaalin tuomaristossa istui muun muassa koululaisia, opettajia, alan ammattilaisia ja päättäjiä.
”Voittajatiimi oli tasaisesti onnistuneessa menussaan modernisoinut perinteisiä reseptejä. Ateriat olivat terveellisiä ja maistuvia. Esimerkiksi juureksia oli käytetty oivaltavasti”, yhteiskuntavastuuasiantuntija Janina Andersson arvioi.
Voittajajoukkueen naiset työskentelevät Korpilahdella ISS Palveluiden keskuskeittiössä, josta ruokaa jaetaan koulun lisäksi vanhainkotiin. Keittiössä valmistuu päivittäin yhteensä 1 100 ateriaa.
Kilpailussa yhden aterian raaka-aineet saivat maksaa enintään yhden euron. Budjetti on tuttu koulukeittiöiden arjesta.
”Vähän on tehtävä taikatemppuja”, Marja Tuomi paljastaa.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kuvailee pienellä rahalla ruokaa tekeviä keittäjiä ”ihmeidentekijöiksi”. Hän toivoo, että päättäjät huolehtisivat jatkossakin, että koululaisille on tarjolla ilmainen, maistuva ruoka.
”Haaveenani on, että puhe kumiperunoista ja kouluruuan mollaaminen loppuisivat ja kouluruualle annettaisiin arvoa.”
Televisiossa pyörii lukuisia kokkikilpailuja, mutta kouluruokakisassa tehdään tavallista, arjen ruokaa.
”Hienoa, että tässä pannaan arki kunniaan!”
Tuomaripöydässä istuivat Niina Ikonen ja Juho Laurila Espoonlahden koulusta. Koululaisten mielestä kouluruoka on pääsääntöisesti maistuvaa.
”Hyvä juttu, että saadaan ilmaiseksi ruokaa”, Ikonen kiittelee. Molempien suosikeiksi nousevat tortillat, mutta he arvioivat, että yleensä kouluruoka on aika perinteistä.
Sekä Ikonen että Laurila syövät joka päivä koulun ruokalassa. Monet koulukaverit hakevat kuitenkin ruokansa kaupasta.
Ruokaseuranaan koululaisilla oli Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
Hän arvioi, että yleisesti ottaen suomalainen kouluruoka on todella terveellistä, mutta resurssit ovat liian niukat.
Vaikka keittäjät tarjoavat ravitsevaa ruokaa, lautaselle voi päätyä epäterveellisempi kokonaisuus.
”Paljon jää syömättä. On esimerkiksi paljon poikia, joille salaatit eivät maistu.”
Ideaalitilanne olisi, jos viikossa kalaa tarjottaisiin kahtena päivänä, kasviksia yhtenä ja lihaa kahtena, professori suosittelee.
Fogelholmin mielestä kouluruuassa on ravintoaineiden lisäksi tärkeää ulkonäkö ja maku. Terveellinen voi olla myös herkullista.
Useissa kilpailun menuissa korostui paikallisuus.
”Ruuan on oltava ilman muuta kotimaista ja niin läheltä kuin saa”, sanoo keittäjä Jari Lehtivaara Kemiönsaaren Taalintehtaan koulusta.
Valtakunnallinen kouluruokakilpailu järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Finaalipaikasta taistelivat kaikkiaan 30 koulun reseptit.
Kilpailun tavoitteena on edistää alan osaajien verkostoitumista, tuoda esiin uusia kouluruokareseptejä sekä saada aikaan keskustelua. Finalistien reseptit annetaan käyttöön kaikille Suomen kouluille.
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
