Maailmassa olisi tarpeeksi ruokaa
Terhi Torikka Ylilaidunnus köyhdyttää maaperää ja aihettaa eroosiota muun muassa Amharassa, Etiopian pohjoisosassa. FAO:n mukaan kehitysavulla voidaan kehittää köyhien maiden maataloutta nykyistä kestävämmäksi ja tuottavammaksi. Kuva: Viestilehtien arkistoMaailman väestö kasvaa, kaupungistuu ja kuluttaa yhä enemmän. Samaan aikaan ruuan tuotannon lisääminen törmää vesipulaan ja ilmastonmuutoksen haittoihin nimenomaan nälkäisimmillä alueilla, YK:n elintarvikejärjestön FAO:n apulaispääjohtaja Alexander Müller varoitti puhuessaan maanantaina Helsingissä.
FAO:n ratkaisu on kehitysapu, jolla etenkin Afrikan ja Aasian maita kannustetaan kehittämään maatalouttaan. Müller oli Suomessa esittelemässä näitä keinoja kehitysavusta päättäville.
Maailman asukkaista liki miljardi eli lähes joka seitsemäs kärsii nälkää. Pahin tilanne on Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Ruuan tuotannon lisääminen Euroopassa ei Müllerin mielestä ole ratkaisu.
”Ruokaa olisi maailmassa toistaiseksi tarpeeksi. Ongelmia ovat ruuan jakelu ja se, ettei nälkäisillä ole rahaa, jolla ostaa ruokaa.”
Ruuan vienti kehitysmaihin aiheuttaa Müllerin mukaan itsessään ongelmia. Ylijäämien halpamyynti tukkii markkinat kehitysmaiden omilta pienviljelijöiltä.
Müller jätti kuitenkin varauman: ilmastonmuutos voi muuttaa tilannetta. Jos kehitysmaiden viljelyolot huononevat, tarvetta tulee tuotannon lisäämiseen alueilla, joita ilmastonmuutos suosii tai kohtelee muita lievemmin. Esimerkkeinä hän mainitsi Venäjän ja Ukrainan.
FAO:n kehitysmaahankkeissa kyse ei ole pelkästään ruuan tuotannon lisäämisestä. FAO suosii hankkeita, joissa samaan aikaan huolehditaan luonnonvarojen kestävästä käytöstä.
Myös kasvihuonekaasujen päästöjä pitää vähentää, Müller muistutti. Väestön kasvu ja ilmastonmuutoksen uhat kasautuvat sinne, missä on ennestään nälkä.
Maailman väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä 7 miljardista 9 miljardiin 2050 ja 10 miljardiin 2100. Samaan aikaan kulutustottumukset muuttuvat. Ruuan lisäksi tarvitaan enemmän myös rehua.
Afrikan osuus väestönkasvusta on liki 80 prosenttia. Euroopassa väkiluku vähenee ilman siirtolaisuutta.
Ensin uhkaa loppua vesi.
Suomessa kerrostaloasukas käyttää vettä vajaa 150 litraa päivää kohti.
Teollisuusmaiden asukkaan päivittäisen ruuan tuotantoon vettä on kuitenkin huvennut litra jokaista kilokaloria kohti, 2 000–3 000 litraa.
Niilistä ei riitä vettä Egyptille enää 2030, jos yläjuoksun maat toteuttavat kaikki vedenkäytön suunnitelmansa, Müller sanoi.
Kun kehitysmaista tuodaan ruokaa, tuodaan myös vettä meitä kuivemmilta alueilta, Müller huomautti.
Voiko kehitysmaiden maataloustuotteita enää ostaa, kun siellä on pula ruuasta ja vedestä?
”Kiperä kysymys”, Müller vastaa. ”Riippuu siitä, miten hallinto on järjestetty.”
”Jos pienviljelijöiden tuotteiden markkinoille pääsy on varmistettu osuuskunnissa tai muilla järjestelyillä, ostaminen on hyvä asia. Pienviljelijät saavat viennistä rahaa, jolla kehittää tuotantoaan.”
Kyseenalaiseksi asia muuttuu, jos tuottaja on monikansallinen yritys tai suurviljelmä. Silloin on Müllerin mukaan vaara, että pienviljelijät on ajettu niiden tieltä pois perinteisiltä pelloiltaan ja laitumiltaan.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
