Puolet kansasta kokee uhan lisääntyneen Suomen rajoilla - puolustusyhteistyötä toivotaan eniten EU:n ja Ruotsin kanssa

Kuva: Timo Filpus

Kuva: Timo Filpus

Kuva: Timo Filpus

Suomalaisista 43 prosenttia arvioi turvallisuustilanteen Suomen rajoilla muuttuneen hieman uhkaavampaan suuntaan viimeisen puolen vuoden aikana, MT:n teettämä kysely kertoo.

10 prosenttia arvelee kehityksen olleen erittäin uhkaavaan suuntaan. Näin arvioidaan maan eri osista eniten Etelä-Suomessa (13 prosenttia). Pienin prosentti (5) puolestaan oli Länsi-Suomessa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi maiden rajojen turvallisuuden olevan aikaisempaa enemmän esillä. Lisäksi EU:n ulkorajaan kohdistuu aiempaa enemmän painetta.

Konkreettisimpia ovat olleet ongelmat Valko-Venäjän ja EU-maiden rajoilla. Valko-Venäjä on esimerkiksi käyttänyt turvapaikanhakijoita painostuskeinona.

”Rajoilla on enemmän tapahtumia kuin ennen. Se herättää perusteltua huolta.”

38 prosentin mielestä tilanne on pysynyt ennallaan.

Suomen rajoilla ei ole tapahtunut muutoksia. Mutta muistissa ovat vuoden 2015 tapahtumat, jolloin itärajan yli tuli turvapaikan hakijoita.

”Ihmiset ovat seuranneet Baltian ja Valko-Venäjän tapahtumia ja sen yhteydessä he muistavat 1 200 kilometriä itärajaa”, Aaltola sanoo.

Myös koronapandemia korostaa rajoja. Rajojen ylittämiseen liittyy näinä aikoina vaarallisuutta aiempaa enemmän.

Maaseutumaisissa kunnissa 49 prosenttia arvioi kehityksen suunnan olevan hieman uhkaava ja 11 prosenttia sen olevan erittäin uhkaava.

Puolueista hieman uhkaava suunta oli suurin kokoomusta äänestävissä. Heistä 53 prosenttia arvioi niin. Erittäin uhkaavaksi heistä kehityksen näki kymmenen prosenttia.

Erittäin uhkaavaksi kehityksen arvioi 14 prosenttia perussuomalaisia äänestävistä. Heistä 26 prosenttia katsoi suunnan olevan hieman uhkaava.

Yksi prosentti kokee tilanteen muuttuneen hieman parempaan. Paljon parempaan suuntaan muutoksen näkee myös yksi prosentti suomalaisista.

Aaltola muistuttaa, että neuvotteluyhteyksiäkin on olemassa. Esimerkiksi Valko-Venäjän ja Puolan rajalla tilanne on laantunut.

MT kysyi myös, kenen kanssa Suomi voisi lisätä puolustusyhteistyötä. Suosituin suunta on EU. Sen kanssa lisää yhteistyötä toivoo 48 prosenttia suomalaisista.

Toiseksi suosituin lisäyhteistyön kohde on Ruotsi ja kolmanneksi suosituin Nato. Ruotsin kanssa lisää yhteistyötä toivoo 40 prosenttia ja Naton kanssa 36.

arvioi, että EU:n suuntaan halutaan lisää yhteistyötä siksi, että sen kanssa sitä ei vielä tehdä kovin paljoa.

"Ruotsin ja Naton kanssa yhteistyö on jo syvää. EU on palapelin pala, joka on puuttunut. Siitä puuttumisesta on myös aika paljon julkisuudessa puhuttu. Euroopan suuntaan voi myös olla toiveita", Aaltola selventää.

Yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa kannattaa yhdeksän prosenttia suomalaisista. Nuorissa tämä yhteistyön suunta on hieman suositumpi kuin vanhoilla.

Aaltolan mukaan myös Yhdysvaltojen kanssa on jo paljon yhteistyötä.

Kokoomuksen kannattajat haluavat puolueista eniten yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Sitä mieltä on 15 prosenttia kokoomusta äänestävistä.

Yhdysvaltoja kannatetaan muita alueita enemmän maaseudulla ja pääkaupunkiseudulla.

Venäjän kanssa yhteistyötä haluaa viisi prosenttia kaikista vastaajista. Suositumpi Venäjä on alle 30-vuotiaiden ja opiskelijoiden mielestä. Molemmista ryhmistä 11 prosenttia kannattaa ajatusta.

Uudellamaalla Venäjä-suuntaa kannattaa kaksi ja Länsi-Suomessa seitsemän prosenttia.

Kokonaan ilman yhteistyötä haluaisi olla kuusi prosenttia vastaajista.

Tässä vaihtoehdoissa puoluekannoissa oli hajontaa. Kokoomusta äänestävistä alle prosentti haluaisi tätä. Perussuomalaisia äänestävistä tällä kannalla on 16 prosenttia.

Kysymykseen sai laittaa useamman vaihtoehdon. Siksi niiden yhteenlaskettu summa ylittää sata prosenttia.

Aaltola muistuttaa, että suomalaiset luottavat vahvaan omaan puolustuskykyyn.

"Se näkyy siinä, että numerot eivät ole 50 prosentin luokkaa, mikä voisi kertoa liittoutumisajattelusta."

Kyselyn MT:lle toteutti Kantar TNS ja siihen vastasi 1 001 henkilöä joulukuun 3.–8. päivän välisenä aikana. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Alaryhmissä tulokset ovat suuntaa-antavia.