Väärinkäsitys villitsi MTK:n autiotalohankkeen vauhdilla alkuun

Eri puolilla Suomea on runsaasti kiinteistöjä, jotka eivät ole aktiivisessa käytössä, mutta eivät myöskään kaupan. Kiinnostunut ostaja joutuu tyypillisesti soittelemaan useita puheluja saadakseen selville, olisiko kiinteistö myynnissä. Näin oli myös kunnanjohtaja Mika Pasasen talokaupan kohdalla Konnevedellä. MTK:n hanke pyrkii edistämään maalle haluavien ja kiinteistöistä luopumista pohtivien kohtaamista. Kuva: Petteri Kivimäki

”Saimme heti varmaan 200 yhteydenottoa. Niitä tulee vieläkin”, huokaisee MTK:n Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen projektipäällikkö Janne Tyynismaa.

Väärinkäsitys lähti erään lehtijutun harhaanjohtavasta otsikosta, jossa kyseltiin halua muuttaa ilmaiseksi maalle. Halukkaita olisi ollut paljon. Myös hankkeen tiedote on herättänyt paljon keskustelua aiheeseen liittyvissä some-ryhmissä ja sitä on arvosteltu muun muassa kommunismiksi.

Hankkeen todellisena tavoitteena on kehittää verkkoalusta, jossa maalta asuntoa etsivät ja maaseudun kiinteistöistä luopumista suunnittelevat voisivat kohdata.

Mika Pasanen kertoo, että sosiaalinen elämä on maalla vilkkaampaa, kuin hän ennakoi.  Kuva: Petteri Kivimäki

”Tärkeintä olisi tavoittaa etenkin kiinteistöjen omistajia. Tähän mennessä tulleista yhteydenotoista noin 90 prosenttia on maalle haluavia”, Tyynismaa sanoo.

Verkkoalustan on tarkoitus avautua noin vuoden kuluttua. Toistaiseksi kohteita ei vielä kerätä rekisteriin. ”Pyrimme kuitenkin ottaamaan kohteita ylös ja palaamaan asiaan.”

Maalle muuttaminen kiinnostaa nyt laajasti. Aina käsitykset todellisuudesta eivät välttämättä ole realistisia.

”Moni hakee mummolafiilistä ja tunnelmointia puuhellan äärellä. Todellisuudessa kyse voi olla esimerkiksi 10 vuotta tyhjillään olleesta kiinteistöstä, joka on remontin tarpeessa ja piha on pusikoitunut.”

Suunnitteilla on, että tulevalla verkkoalustalla kiinteistön omistaja voisi kertoa kohteesta ja kiinteistöä etsivä itsestään ja kiinnostuksestaan. Lisäksi alustalle on tarkoitus koota aiheeseen liittyviä lakineuvoja ja ohjeistusta.

”Tarkoituksena on turvata molempia osapuolia. Myös se pitää määritellä, millaisilla ehdoilla käyttöoikeudesta voidaan sopia."

Moni kaipaa mahdollisuutta kokeilla asumista vaikka vuokralla ensin ja keskustella ostopäätöksestä vasta sen jälkeen. Myös osa-aikainen asuminen kiinnostaa monia. Ilmaiseksi kiinteistöjä ei kuitenkaan olla laittamassa jakoon, Tyynismaa tarkentaa.

Hän muistuttaa, että monet maaseudun kiinteistöt sopivat myös yrittämiseen tai raaka-aineiden jatkojalostukseen. Eläkeläisiltä on tullut kyselyjä yhteisasumisesta. ”Sekin on kiinnostava avaus.”

Kohteita toivotaan löytyvän eri puolilta maata.

Projektipäällikkö Janne Tyynismaa kokee tehtävän maaseudun kiinteistöjen eloon herättämisestä tärkeäksi ja henkilökohtaiseksi.

”Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja nähnyt maaseudun autioitumista muun muassa kummankin vanhemman kotikylillä.”

Muuramessa asuva Tyynismaa pitää mahdollisena, että joukosta löytyisi itsellekin sopiva kohde. ”Mutta se ei tietenkään ole ensisijaista”, hän naurahtaa.

Hanke tekee yhteistyötä Suomen kylät ry:n sekä muiden aiheeseen liittyvien hankkeiden kanssa.

Monet kunnatkin ovat kiinnostuneet MTK:n hankkeesta. Konnevedellä Keski-Suomessa hanketta odotetaan innolla.

”Se luo sateenvarjon maaseutukunnille, tuo näkyvyyttä ja laajuutta”, toivoo Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen.

Runsaan 2500 asukkaan kunta suunnittelee myös omaa hanketta, jossa kunnassa tyhjillään olevia kiinteistöjä kartoitetaan yhdessä kylätoimikuntien kanssa.

Konneveden, kuten monen muunkin maalaiskunnan, asukasluku on vähentynyt usealla sadalla. Tulijoitakin olisi, mutta taloja ei ole helppo löytää, Pasanen kertoo.

”Vaikka eiväthän lähtijöiden ne talot mihinkään häviä, vaan jäävät tyhjilleen ja kylmilleen, kansallisomaisuus happanemaan.”

Vuosi sitten Konneveden kunnanjohtajana aloittanut Pasanen löysi oman talonsa monen mutkan kautta soittaen ensin yhdelle, joka neuvoi soittamaan toiselle ja niin edelleen. Kyse oli kuolinpesästä, kuten maaseudun talojen kohdalla monesti on.

Järvenpäästä Konnevedelle muuttanut Pasanen asuu nyt 15 kilometrin päässä kunnan keskustasta, järven rannalla. Syrjäistä ja rannasta pusikoitunutta paikkaa ensin säikähtänyt vaimokin viihtyy maalla hyvin.

”Aloitimme kunnostuksen rannasta, jossa on nyt savusaunakin. Talossa ei ollut akuuttia korjattavaa, joten uusimme pintoja hiljalleen. Olemme täällä kuin herran kukkarossa.”