Oppositiossakin kannetaan vastuuta
Entinen maatalousministeri Heimo Linna kirjoitti otsikolla ”Perussuomalaiset eivät kanna vastuuta” (MT 31.12.). Linnan huolena on kaavaillut kuntien pakkoliitokset, jotka hänen mukaansa perussuomalaiset olisivat voineet hallituksessa torjua.
Peruskysymys on, mitä tarkoitetaan vastuun kannolla. Kenelle puolue on vastuussa ja mistä?
Jos äänestäjiltä saa valtakirjan eduskuntavaaleissa vastustamalla Kreikan ja muiden holtitonta taloutta harjoittaneiden maiden tukemista, niin ei kai silloin puolue voi mennä hallitukseen jakamaan miljardeja näille maille. Tämä olisi äänestäjien luottamuksen pettämistä.
Koska Kreikan tukipakettien hyväksyminen oli hallitukseen osallistumisen ehtona, niin hallituksessa ei nähdä perussuomalaisia ministereitä ”vastuuta kantamassa”.
Kokoomuksen ohjelmassa ovat kuntaliitokset. Eihän keskustakaan voinut osallistua hallitukseen, joka ajaa liitoksia.
Hallitusohjelma ratkaisee, mitkä puolueet hallitukseen osallistuvat. Keskusta tuskin istuisi hallituksessa, jonka ohjelmassa olisi ”tapa talonpoika päivässä” maataloustukia leikkaamalla.
Pääministeri Katainen toistelee tämän tästä vastuullista politiikkaa ja vastuunkantoa, joka on siis toisin sanoen kokoomuksen saneleman ohjelman toteuttamista. Tätäkö on Linnan ”vastuullinen demokratia”?
Koska tässä pelataan järkyttävän kovin panoksin, tulevaisuus tulee näyttämään synkästi todelliset vastuunkantajat.
Jos Kataisen hallituksen lainatakaukset lankeavat maksettaviksi Kreikan maksukyvyttömyyden takia, vastuun kantavat myös perussuomalaiset veronmaksajat. Poliittinen vastuu kannetaan vasta vaalien jälkeen ääntenlaskun aikaan.
Demokratiassa tehdään enemmistöpäätöksiä, mutta enemmistöön ei ole pakko kuulua kuten totalitaarisissa valtioissa. Vaalien välisenä aikana kansan mielipidettä ei kysellä, vaikka gallupit sanoisivat, että enemmistö kansalaisista on sitä mieltä, ettei Kreikalle pidä antaa lisää tukieuroja.
Matti Seppälä
sitoutumaton kriitikko
Iittala, Hämeenlinna
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
