Maatila säästää kymppitonnejaturva-arviolla ja huollolla

Pentti Jääskeläinen turvaa palopostein ja käsisammuttimin tuotantorakennuksen alkusammutusta tulipalon varalta. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkisto

Pielavesi (MT)

Pentti ja Päivi Jääskeläinen viljelevät Pielavedellä yli 200 peltohehtaarin maatilaa. Kahdella lypsyrobotilla lypsetään 150 lehmää. Kolmas robotti ja lisää lehmiä on tulossa.

Pihattonavetta rakennettiin alun perin kymmenen vuotta sitten. Nyt navetassa lypsetään puolitoista miljoonaa litraa maitoa vuodessa.

Riskipäällikkö Juhani Savolainen Lähi-Tapiolasta kiittää Jääskeläisten tapaa kehittää maatilaansa. Tuotannon ja turvallisuuden riskejä arvioidaan ennalta ja päivittäinkin.

”Työtapoja pitää aina miettiä. Tuotannon keskeytyminen maksaa äkkiä yli 10 000 euroa”, isäntä laskee.

Traktorit odottavat rivissä toukosesongin alkua. Koneita ehostetaan konehallissa. Osalla koneista poika urakoi muillekin.

Jääskeläisten maatilan tulotiellä opastetaan pelastustiestä.

Isolta maatilalta lähtee heti suurpalohälytys, jos tuli pääsee valloilleen. Maakunnasta ajaa apuun monta pelastusyksikköä.

”Infotaulu opastaa tehokkaaseen sammuttamiseen ja pelastustyöhön”, Savolainen kehuu.

Lisää infotauluja löytyy navetasta. Opasteet hohtavat pimeässä ja osoittavat pelastajille eläinten kuljetusreitin. Eläimet ohjataan ulos suuren nosto-oven kautta.

Navetan ulko-ovilla on kolme palopostia ja seitsemän alkusammutinta. Sammuttimet pelastivat keväällä, kun traktori syttyi palamaan.

Jääskeläiset ja tilan työntekijät harjoittelevat silloin tällöin jauhesammuttimen käyttöä.

Työntekijöiden lukumäärä vaihtelee kahdesta neljään. Välillä tilalla on opiskelijoita perehtymässä käytännön maatalouteen.

Päivi Jääskeläinen epäilee, rakennettiinko perheen asuintalo liian lähelle tuotantorakennusta.

Savolainen mittaa etäisyyden ja toteaa, että 30 metriä riittää. Muut rakennukset ovat selvästi kauempana.

Lietesäiliö tehtiin kauas metsän reunaan, jotta kyläläisten ei tarvitsisi kärsiä hajuista.

Yhteinen viljankuivuri rakennettiin kahden kilometrin päähän.

Kuivurissa on parikymmentä osakasta.

Jääskeläisten tuotantorakennus varustettiin savuun reagoivilla palovaroittimilla. Järjestelmä hälyttää puhelimeen myös ylikuumenevista sähkömoottoreista.

Turhia hälytyksiä ei palovaroitin Jääskeläisillä juuri tee. Sitä varmistaa vuosittainen huolto.

Lähi-Tapiolan Savolainen pitää juuri huollon puutetta syynä palovaroitinten turhiin hälytyksiin. Hän suosittaa vuosisopimuksen tekemistä.

Tilan ohjauskeskuksen muistitarra kertoo, että seuraavan huollon aika on heinäkuussa.

Palovaroittimen vuosihuolto maksaa noin 300 euroa kerralta, Pentti Jääskeläinen arvioi.

Lypsyrobottien huolto maksaa 20 000 euroa. Huoltofirmat huolehtivat pääosin koneista ja traktoreista.

Jääskeläisten navettaan yritettiin murtautua, minkä jälkeen tuotantorakennuksen ja varastojen ovia varustettiin murtohälyttimin. Kameravalvonta tallentaa liikkumiset viikoksi.

”Kamerat helpottavat kiiman tarkkailua. Niiden avulla voi seurata eläimiä, onko navetassa kaikki hyvin”, Päivi Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläiset torjuvat tautiriskejä niin, että eläinlääkärille ja muille ammattikävijöille tehtiin oma sisäänkäynti. He pukevat suojavarusteet ennen kuin siirtyvät varsinaisiin tuotantotiloihin.

Juhani Viitala

Avaa artikkelin PDF