MT-gallup: Vähintään 2 000–2 500 euroa palkkaa – ”Ansiot jääneet takamatkalle inflaation jyllätessä”, tutkija sanoo
Pääministeri Sanna Marin pitää 3 000 euroa riittävänä korvauksena kokoaikatyöstä.MT kysyi yli tuhannelta täysi-ikäiseltä: Kuinka paljon palkkaa pitäisi kokoaikaisesta työstä mielestäsi vähintään ansaita kuukaudessa?
Vastaajista 63 prosenttia pitää 2 000–2 500 euron palkkaa riittävänä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi oman näkemyksensä palkasta äskettäin SAK:n vaalitentissä.
”3 000 euroa, kun työpäivän pituus on kahdeksan tuntia viitenä päivänä viikossa. Ennemmin alakanttiin kuin yläkanttiin”, Marin vastasi – koulutuksesta riippuen hän jatkoi.
Palkkatulonsaajien palkkojen ja palkkioiden mediaani, keskiluku, oli tulorekisterin mukaan 3 020 euroa viime lokakuussa.
Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm sanoo, että kokoaikatyöstä alle 2 000 euroa tarjoavien työnantajien on nyt melko vaikea palkata väkeä töihin.
”Aivan pienipalkkaisimpien ryhmästäkin vähemmän kuin alle kymmenen prosenttia on samaa mieltä”, hän viittaa MT-kyselyn tuloksiin.
Bergholm pitää yllättävänä pienten palkkojen saamaa kannatusta, koska viime aikojen hintojen nousua vasten katsottuna 1 500 euroa bruttona ’ei ole oikein mistään kotoisin’.
”Jos omillaan asuu yksin tai parisuhteessakin, niin elämä jää aika niukaksi.”
Naisten vastaukset keskittyivät 2 000–2 500 euroon.
”Miehillä oli enemmän hajontaa vastauksissa. Ne jakaantuivat useampaan summaan niin ylä- kuin alapäässä. Naisilla on melko selkeä käsitys siitä, millä pärjää, Bergholm pohtii.
”Viime aikojen hintojen nousua vasten katsottuna 1 500 euroa bruttona ’ei ole oikein mistään kotoisin’.”
Ammattiyhdistysliike tuntuu Bergholmin mukaan arvioivan, että hintojen nousu jää väliaikaiseksi.
”On sopeuduttu inflaatiota alempiin palkkavaatimuksiin. Ikään kuin ay-liike lähtisi, että tämä on jotakin tilapäistä.”
Bergholm pitää historiallisesti poikkeuksellisena, että nykyistä inflaatioaaltoa seuraisi deflaatioaalto, jossa reaalipalkat palaisivat entiselleen.
”Viiden prosentin palkankorotusvaatimus ei ole lähellekään Tilastokeskuksen ilmoittamaa yhdeksän prosentin inflaatiota.”
”Palkansaajat ovat viime ja tämän vuoden aikana jääneet ansiokehityksessä takamatkalle joka tapauksessa.”
Bergholm pitää yllätyksenä myös RKP:tä äänestävien radikaalia kantaa, jonka mukaan 1 500:n tai edes 2 000 euron palkalla ei tule toimeen.
RKP:n äänestäjiä oli otoksessa varsin vähän, mutta heistä noin puolet on hyvätuloisia, yli 85 000 euroa ansaitsevia kotitalouksia.
”Kokoomuksen kannattajat ovat hekin muita hyvätuloisempia, mutta he katsovat silti, että muiden pitäisi ansaita pieniä palkkoja.”
SDP:tä äänestävistä alle 30 prosenttia vastasi 3 000 euron puolesta.
”Keskustan ja vihreiden äänestäjät ovat epätietoisimpia. Onko heissä eniten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, jotka eivät oikein tiedä, miten palkalla eletään?”
Äänestäjien kannoilla on nykytilannetta laajempaa merkitystä, jos Suomessa otettaisiin käyttöön minimipalkkajärjestelmä.
”Jos kokoomus olisi tuolloin hallituksessa, minimipalkoissa olisi pienet numerot.”
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on työmarkkinasopimisen rapauduttua siirrytty minimipalkkajärjestelmään.
”Silloinhan tällaiset kysely tulevat aivan toisenlaiseen arvoonsa, kun työmarkkinaosapuolet eivät enää säätele alinta palkkaa.”
Tutkijan mukaan ihmiset pärjäävät ja menevät töihin varsin pienellä palkalla.
”Humaanimpi ja realistisempi yhteiskuntakäsitys siitä, että työllä pitäisi pärjätä, näkyy hyvätuloisten RKP-läisten joukossa. Tämä on toisin kuin osassa kokoomuslaisia, jotka katsovat kyynisemmin, että muille sopii heitä huonommat palkat.”
Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri joulukuussa. Siihen vastasi 1 029 täysi-ikäistä suomalaista. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



