Lukijalta: Hyvinvointialueet tuhlaavat resursseja voiton laskemiseen
”Tuotoilla, poistoilla ja kuluilla ei ole mitään merkitystä hyvinvointialueen talouden johtamisessa. Johto tarvitsee tuloslaskelmien sijaan jatkuvasti tuoretta tietoa, miten alueen rahat riittävät tulevaisuudessa. Jos rahat loppuvat, hoito ja huolenpito päättyy”, kirjoittaa Lassi Mäkinen.Hyvinvointialueen tehtävänä on tarjota ihmisille terveys- ja sosiaalipalveluita. Sen taloudessa tärkeintä on huolehtia siitä, että valtion avustuksena ja tulevaisuudessa mahdollisesti verotuloina saadut rahat riittävät sen toiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseen.
Sen ei pidä tuhlata resursseja monimutkaiseen voiton laskentaan.
Hyvinvointialueiden tuloslaskelmissa voittoa kutsutaan ylijäämäksi ja tappiota alijäämäksi, mutta tämä ei muuta asian sisältöä. Ylijäämä tai voitto ei ole rahaa, vaikka se on rahamääräisesti ilmaistu suure.
Rahan riittävyys on aivan eri asia kuin voiton määrä. Tuloslaskennassa tilikauden tuotoista vähennetään niihin kohdistuvat kulut ja lopputulokseksi saadaan voitto tai tappio. Osa tuloslaskelman kuluista ei ole vielä edes toteutuneita maksuja. Osa kuluista on jo kauan sitten suoritettujen maksujen vuosiksi ja vuosikymmeniksi jaksotettuja poistoja.
Kun hyvinvointialue rakennuttaa esimerkiksi sairaalan, koneet ja kalusteet poistetaan kirjanpidossa muutaman vuoden kuluessa mutta rakennuksen menot vähennetään esimerkiksi 20 vuoden aikana. Poistojen laskemiseksi alueen johto tekee arvion hankinnan vaikutusajasta.
Kukaan ei pysty etukäteen sanomaan, miten kauan sairaalarakennusta käytetään tarkoitukseensa ja milloin on hankittava uudenlainen laite, kun lääketieteen tekniikka kehittyy nopeasti.
Tuotoilla, poistoilla ja kuluilla ei ole mitään merkitystä hyvinvointialueen talouden johtamisessa. Johto tarvitsee tuloslaskelmien sijaan jatkuvasti tuoretta tietoa, miten alueen rahat riittävät tulevaisuudessa. Jos rahat loppuvat, hoito ja huolenpito päättyy. Ihmiset jäävät yksin kärsimään sairauksistaan ja olosuhteistaan.
Hyvinvointialueiden kirjanpidossa on otettava tuloslaskennan sijaan käyttöön kassavirtakirjanpito. Lisäksi niiden talouden suunnittelussa on siirryttävä budjetoinnista päivittäin ylläpidettävään kassasuunnitelmaan.
Kassasuunnittelun avulla hyvinvointialue ehtii reagoida ajoissa, jos sen rahat alkavat loppua. Tämä on valtiontaloudenkin kannalta tärkeää, koska valtio joutuu paikkaamaan alueen rahapulan.
Lassi Mäkinen
ekonomi
Hämeenlinna
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







