Teollisuus toivoo rypsin-viljelyn kaksinkertaistuvan
Öljykasviteollisuus toivoo kuluvalta satokaudelta runsasta ja laadukasta satoa kahdesta syystä.
”Laatu on meille tärkeä, mutta onnistunut sato voisi myös innostaa viljelijöitä suurentamaan öljykasvialoja”, Mildolalle raaka-aineen hankkivan Avenan toimitusjohtaja Kaija Viljanen sanoo.
Toiveiden vastaisesti rypsin viljelyala väheni tänä vuonna yli 30 prosenttia viime vuotisesta.
Rapsiala kasvoi viisi prosenttia viime vuodesta.
Yhteensä öljykasveja viljellään Tiken tilaston mukaan tänä vuonna noin 70 000 hehtaarilla.
Viljasen mukaan tämä tarkoittaa, että ensi vuonna on tuontitarvetta.
Kotimaisen teollisuuden mukaan tarve rypsin ja rapsin viljelyalaksi olisi noin 150 000–200 00 hehtaaria, alkutuotannon kehityspäällikkö Jaakko Laurinen RaisioAgrosta toteaa.
”Tietysti hehtaarisadoillakin on vaikutusta, mutta isossa maassa pinta-ala määrää paljon.”
Viljasen mukaan hyvä tavoite keskisadoksi olisi vähintään 2 000 tonnia hehtaarilta, jolloin viljelyalaa tarvittaisiin reilut 100 000 hehtaaria.
Parhaina vuosina Suomen öljykasviala on ollut yli 100 000 hehtaaria.
”Kaksi haastavaa vuotta on vähentänyt kiinnostusta”, MTK:n vilja-asiamies Max
Schulman sanoo.
Hän kannustaa viljelijöitä öljykasvien pariin.
”Ne ovat erikoiskasveja, jotka vaativat vähän enemmän, mutta onnistuessaan myös antavat enemmän.”
Tärkeä rooli markkinassa on kotimaisella puristavalla teollisuudella.
”Kysyntä on taattu. Toivottavasti kiinnostus viljelyyn nousee, jotta teollisuus säilyy ja omavaraisuus paranee.”
Schulman muistuttaa, että öljykasvit ovat suurin yksittäinen kasviryhmä, joka tuottaa kotimaista valkuaista. ”Siksikin alat pitäisi saada nousuun.”
Tämän satokauden rypsi- ja rapsisadoista ennustetaan vaihtelevia.
Schulman kertoo, että syysrapsi talvehti hyvin ja siitä odotetaan isoa satoa.
Keväisissä kasvustoissa vaihtelua on enemmän. Osalla tiloista märkyys aiheutti ongelmia, osalla kirpat.
”Alueellisia eroja on varmaan aika paljon”, Viljanen arvioi.
Kukinta sujui pääosin hyvin.
”Kasvustot ovat aika reheviä, eikä kukinta-aikaan osunut rajua hellettä. Olen ihan toiveikas”, Laurinen kertoo.
Tuholaiset ja pahkahome saattavat aiheuttaa ongelmia kasvustoissa, joita ei ole ruiskutettu.
Puimaan päästään tänä vuonna myöhään, mikä saattaa lisätä kuivaustarvetta ja lehtivihreäpitoisuutta.
”Jos yöpakkaset ehtivät ennen puintia, lehtivihreän määrä ei enää laske”, Laurinen sanoo.
Toimitusjohtaja Kari Ilomäki Alavuden Öljynpuristamosta pelkää, että öljykasvisatoa Etelä-Pohjanmaan seudulla haitanneet sateet laskevat viljelyintoa.
Hintanäkymät vaikuttavat hyvältä.
Rapsin hinta on noussut jo yli rajana pidetyn 500 euron. Kuivuus ja soijan heikot näkymät Yhdysvalloissa pitävät hintaa korkealla.
Avenan Kaija Viljanen uskoo, että hinta pysyy hyvänä talven yli. ”Tuskin mitään romahdusta tapahtuu.”
”Tulossa voi olla toisinto vuoden 2008 ruokakriisistä”, Ilomäki sanoo.
Schulman toteaa öljykasvien seuraavan hyvin maailman markkinahintoja.
”Viljaan verrattuna hintataso on pysynyt hyvänä.”
Laurinen kertoo, että öljykasvien tuotantosopimuksista pääosa on edelleen avohintaisia, joissa hinta sovitaan toimitusajan yhteydessä.
”Kiinnityksiä on tehty jonkin verran, mutta ei se mikään jokapojan ratkaisu ole.”
Kasviöljyjen kysyntä on Viljasen mukaan viime aikoina noussut muun muassa biopolttoaineiden ja Aasian kasvavan väestön kuluttajakysynnän vuoksi.
Kotimaassa vaikuttaa luomubuumi.
”Luomuöljylle ja puristeelle on kova kysyntä, luomuöljykasvien tuotantoa tarvittaisiin lisää”, Ilomäki sanoo.
Hän kertoo, että luomupuristeet myydään yleensä aina jo ennakkoon.
”Luomumaidon kysynnän kasvu tuntuu puristeen kysynnässä.”
Avena muutti keväällä öljykasvihinnoitteluaan ottamalla myös valkuaispitoisuuden mukaan hinnoitteluperusteeksi.
”Valkuainen on toinen osa siemenestä ja olennainen osa rehun raaka-aineena käytettävän puristeen arvoa”, Viljanen kertoo.
Uusi laatuhinnoittelu palkitsee puhtaita eriä joissa on korkea öljy- ja valkuaispitoisuus.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
