Lipponen arvostelee presidenttiä – professorin mukaan presidentin vallasta olisi hyvä käydä keskustelua vaalien alla
Presidentinvaalien alla olisi hyvä puhua Naton ajan ulkosuhteista. Perustuslaki jättää varaa sopia käytännön toteutuksesta, sanoo professori.
Kuva: Laura Kotila / valtioneuvoston kansliaEntinen pääministeri Paavo Lipponen arvostelee presidentti Sauli Niinistöä perustuslain hengen vastaisuudesta. Presidentti ilmoitti maanantaina tapaavansa Yhdysvaltain presidentin 13.7.2023 muiden Pohjoismaiden pääministerien kanssa, mutta ilman Orpoa. Niinistö on aiemmin tavannut Bidenin neljään kertaan.
”Olisi hyvä, jos tulevien presidentinvaalien alla keskusteltaisiin myös presidentin roolista ulkopolitiikassa”, sanoo valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistolta.
Orpon puuttumista perusteltiin sillä, että vieraileville maille olisi omituista puhua kahden edustajan äänellä. Tämä on perusteltua, jos kaikilta mailta odotetaan yhtä edustajaa, arvioi Raunio.
Ulkosuhteiden käytännön toteutus on kuitenkin pitkälti sovittavissa. Perustuslaki ei suoraan määrää presidentin ja pääministerin työnjaosta.
Tyypillisesti hallitus on hoitanut EU-asioihin liittyvät ulkosuhteet, presidentti sen sijaan kahdenkeskiset tapaamiset muiden valtioiden kanssa, kuten Halosen ja Niinistön aikana yhteyden Venäjään.
"Niinistön aikana on ollut selvästi nähtävissä, että hän on erittäin aktiivisesti pyrkinyt ylläpitämään kahdenkeskistä kanssakäymistä myös EU-jäsenvaltioiden johtajien kanssa. Tämä on nähdäkseni tarpeetonta, koska pääministeri edustaa EU:ssa joka tapauksessa.”
Nykyisen perustuslain aikana presidenttejä on myös ollut vain kaksi. Natoon liittymisen jälkeen käytännöt ovat vasta muotoutumassa, jolloin presidentin rooli voi korostua.
”Ei ole perustuslaista suoraan johtuvaa, että presidentti edustaa vaikkapa tässä Bidenin tapaamisessa. Perustuslaki määrää vain sen, että ulkopolitiikka perustuu presidentin ja hallituksen yhteisjohtajuuteen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että linjaukset sovitetaan yhteen keskinäisissä tapaamisissa.”
Jos presidentti on se, joka Natossa edustaa Suomea, niin sitä kautta presidentti voi oikeuttaa kahdenkeskistä yhteydenpitoaan kaikkiin muihin jäsenvaltioihin. Presidentillä ei juuri ole muuta valtaa, kuin ulkopolitiikan yhteisjohtajuus, joten tähän tartutaan tiukasti.
Se mikä on presidentin rooli Nato-edustuksessa ja -suhteissa, olisi Raunion mukaan hyvä keskustella presidentinvaalien yhteydessä. Tämä nimittäin vaikuttaa suoraan myös eduskunnan asemaan Suomen ulkosuhteissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
