Opetusministeriö ehdottaa leikkauksia luonnonvara-alan koulutukseen – MTK:n mukaan rahoitusperusta on laskettu väärin
Lausuntoaikaa on enää tämä viikko, ja MTK kannustaa oppilaitoksia ja maakuntia torjumaan epäoikeudenmukaisen kohtelun.
Vaikka luonnonvara-alan koulutus vaatii rahaa, esimerkiksi opetusnavettojen merkitys on kiistaton ennen opiskelijoiden menemistä työelämään, MTK:n koulutusjohtaja Susanna Aro muistuttaa. Kuva: Kuvat: Pentti Vänskä, Jaana KankaanpääOpetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa leikkauksia ammatilliseen koulutukseen rahoitusasetuksen muutoksella. Lausuntoaikaa on perjantaihin saakka, ja MTK kehottaa oppilaitoksia ja maakuntia käyttämään ääntänsä, sillä muutos on iso.
"Luonnonvara-ala kokee muutoksessa suurta epäoikeudenmukaisuutta", sanoo MTK:n koulutusjohtaja Susanna Aro.
Hänen mukaansa leikkausesitys on jopa 200 000 euroa oppilaitosta kohden. Käytännössä oppilaitokset saavat jakaa rahat kuinka haluavat, mutta koska leikkaukset on tehty luonnonvara-alalle, Arosta on väärin, että oppilaitosten muut alat joutuvat tukemaan sitä.
Perusongelma on hänen mukaansa se, että luonnonvara-alan rahoitusperusta on laskettu väärin. OKM perustaa ehdotuksensa tietoon, joka on kerätty ajalta, jolloin kaikki maatalouden ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa uudistettu opetus ei ole pyörinyt lainkaan, osa maatalousalan uusista osaamisaloista ei ehtinyt edes aloittaa ja jolloin kouluissa on säästetty muutenkin.
Aro muistuttaa, että osaa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutuksista tarjotaan ehkä vain joka kolmas tai neljäs vuosi ja että ammatillinen koulutus on käynyt vastikään muutenkin läpi suuren mullistuksen, jossa uudistettiin sekä tutkinto että rahoitus. Pian päälle tulivat mittavat rahoitusleikkaukset.
Rahoitusperuste vaihdettiin opiskelijaluvusta suorituksiin, ja kustannusluokkia tuli viisi. Nyt ministeriö ehdottaa asetusmuutosta, jossa maatalousalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja metsäalan erikoisammattitutkinnot putoaisivat pykälää alempaan maksukoriin.
Osassa oppilaitoksia on Aron mukaan jo säästösyistä yhdistetty nuoria ja aikuisia on samoihin ryhmiin.
"Nyt ministeriön käyttää asetuksen perusteena kustannustietoa, joka kohdistuukin vain säästämisvuosiin, kun leikkausten sijaan pitäisi päinvastoin paikata korjausvelkaa. Ministeriön tiedot eivät kuvaa alan todellisia kustannuksia", Aro sanoo.
Hän muistuttaa, että ala on perinteisesti kallis, koska sen täytyy pitää yllä eläimiä, peltoja ja metsiä. Opetusmaatilat ovat kuitenkin elintärkeitä, jotta isot maatilat saavat harjoittelijoiksi perusvalmiuksilla varustettuja opiskelijoita.
"Leikkausehdotus kohdistuu jatkuvaan ja elinikäiseen oppimiseen, koska moni opiskelija on aikuinen. Ja vaikka luonnonvara-alan opiskelijoita on vain kuusi prosenttia kaikista, muun muassa hiilensidonnan kokonaisvaltaiseen opettamiseen kohdistuu nyt paljon painetta ja alalta odotetaan ilmastonmuutokseen ratkaisuja, joihin pitää panostaa eikä leikata. Esimerkiksi maan kasvukuntoa ja maaperän vesitaloutta opettaa vain yksi oppilaitos, joka on leikkauslistalla."
Harvassa on myös esimerkiksi seminologien opetus.
Arosta on erikoista, että asetusta on valmisteltu pienessä, suljetussa ja epävirallisessa työryhmässä, vaikka säädöstyössä pitäisi noudattaa hyvää hallintoa. MTK ei ole kuulunut työryhmään.
"OKM myös sanoo, etteivät leikkaussummat ole isoja. Kyllä oppilaitoksille jokainen euro on tärkeä. Osassa maakunnista, kuten Pohjois-Savossa, luonnonvara-alan tulevaisuudesta on noussut laaja huoli maakuntaliittoa myöten."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
