Petteri Orpon (kok.) hallitus toteuttaa sote-puolen asiakasmaksujen korotukset tasaluonteisina maksuina, eli ne maksavat palveluita käyttäville saman verran näiden tulotasosta riippumatta. Kuva: Johannes Tervo
Soten asiakasmaksuja nostetaan ensi vuoden alussa – ”Korotukset osuvat todennäköisesti eniten vähävaraisiin ihmisiin”
THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen arvioi, että asiakasmaksujen korotuksilla on todennäköisesti negatiivisia vaikutuksia pienituloisiin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuihin on tulossa korotuksia vuodenvaihteessa. Kuva: Sanne KatainenPetteri Orpon (kok.) hallitus hakee säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista.
”Hallitusohjelma edellyttää asiakasmaksuja koskevista muutoksista yhteensä 50 miljoonan euron vuotuista sopeutusta julkiseen talouteen. Sosiaali- ja terveysministeriössä on toistaiseksi valmisteltu hallitusohjelman mukaisesti korotuksia nimenomaan erikoissairaanhoitoa painottaen”, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Marjo Kekki kertoo MT:lle.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sairaalan poliklinikkamaksujen sekä terveyskeskusmaksujen kallistumista.
”Asiakasmaksujen suuruus vaihtelee palveluittain. Esimerkiksi sairaalan poliklinikkamaksun suuruus on nyt 41,80 euroa. Indeksitarkistuksen sekä erilliskorotuksen seurauksena maksu on jatkossa 50,60 euroa”, Kekki toteaa.
Terveyskeskusmaksuun ollaan tekemässä indeksitarkistus, jolloin maksuun suuruus nousee nykyisestä 41,80 eurosta 46 euroon.
”Tiettyihin asiakasmaksuihin on ehdotettu 10 prosentin suuruista korotusta hallitusohjelmaan perustuen. Tällä saataisiin kasaan noin 27 miljoonaa euroa hallitusohjelman sopeutuksesta”, Kekki laskee.
Vuoden 2024 alusta maksuihin tulee lisäksi lainsäädäntöön perustuva indeksitarkistus, joka tehdään joka toinen vuosi.
”Tällä ei ole tekemistä hallitusohjelman kanssa. Nyt lausunnolla olevat maksut sisältävät sekä indeksitarkistuksen että 10 prosentin erilliskorotuksen.”
”Tiettyihin asiakasmaksuihin on ehdotettu 10 prosentin suuruista korotusta hallitusohjelmaan perustuen.” Marjo Kekki
Asiakasmaksuilla on myös maksujen kokonaismäärää rajoittava kalenterivuotuinen maksukatto, jonka suuruus on 692 euroa. Ensi vuonna sen suuruus nousee indeksitarkastuksen myötä 762 euroon.
”Maksukattoon ei kuitenkaan tehdä erilliskorotusta hallitusohjelmaan perustuen, vaan se säilyy ennallaan. Näin ollen maksukatto myös täyttyy nopeammin heillä, joilla on paljon terveydenhuollon maksuja”, Kekki sanoo.
Myös lääkkeiden vuosiomavastuun osuutta ollaan nostamassa ensi vuoden alussa.
Ovatko kaikki korotukset tasaluontoisia maksuja eli nousevatko ne yhtä paljon tulotasosta riippumatta?
”Kyllä. Ja kaikkiin maksuihin ei siis olla ehdottamassa korotuksia, vaan tiettyihin asiakasmaksuihin erikoissairaanhoitoa painottaen.”
Erilliskorotukset asiakasmaksuihin ovat ehdotuksen mukaan tulossa voimaan 1.1.2024.
Kekki huomauttaa, että hallitusohjelmaan kirjattuun 50 miljoonan suuruiseen euron vuotuiseen säästöön ei nyt ehdotettavalla korotuksella vielä päästä.
Lisää asiakasmaksujen korotuksia on siis todennäköisesti luvassa.
Kela-taksimatkoista korvattavaa enimmäishintaa tarkistetaan niin ikään vuoden 2024 alussa.
”Tällä on vaikutusta Kelan palveluntuottajille maksamiin korvauksiin. Hallitusohjelmassa on myös Kela-kuljetuksia koskevia selvitystä ja arviointia edellyttäviä kirjauksia. Kela-kuljetuksia tullaan arvioimaan hallitusohjelman mukaisesti”, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Essi Rentola.
THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen arvioi, että asiakasmaksujen korotuksilla on todennäköisesti negatiivisia vaikutuksia pienituloisiin.
”Maksujen nosto saattaa hankaloittaa ihmisten tarvitsemien palveluiden saantia. Itse maksettavien palvelumaksujen osuus on jo nyt Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa”, Tynkkynen sanoo.
”En pidä tällaista kehitystä hyvänä palveluiden oikeudenmukaisen saatavuuden näkökulmasta. Palvelumaksujen korotukset osuvat todennäköisesti eniten vähävaraisiin ihmisiin, jotka ovat myös usein monisairaita.”
THL:n johtava tutkija huomauttaa, että sosioekonominen asema usein määrittelee myös ihmisten terveyden tasoa.
”Terveysongelmat monesti kasautuvat köyhemmille.”
Tynkkysen mukaan voisi olla paikallaan pohtia asiakasmaksuja tulosidonnaisesti.
”Nythän maksut ovat yhtä suuria kaikille omasta tulotasosta riippumatta. Tulosidonnainen maksujen porrastus voisi olla harkitsemisen arvoinen asia.”
”Terveysongelmat monesti kasautuvat köyhemmille.” Liina-Kaisa Tynkkynen
Toisaalta hän kiinnittäisi huomiota maksukattoihin terveydenhuollon palveluissa ja lääkkeissä.
”Nythän on erikseen maksukatot palveluita, lääkkeitä ja matkoja koskien. Usein jos tarvitsee terveydenhuollon palveluita, tarvitsee myös lääkkeitä. Pienituloisten kansalaisten kohdalla kulut kohtuullistuisivat, jos maksukattoja olisi useamman sijasta vain yksi ja sen taso olisi tarpeeksi alhainen.”
Tynkkynen pitää sote-sektoria ylipäätään ongelmallisena säästökohteena, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.
”Jos sosiaali- ja terveyspalveluista etsitään säästöjä, tulisi ne tulisi suunnitella niin, etteivät ne eivät kohdistu kohtuuttomasti kaikkein eniten palveluita tarvitseviin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
