Valkeisenjärveä kunnostetaan nostamalla 45 rysällistä särkikalaa kesässä – saalis heitetään hukkaan, koska jalostajat tarvitsisivat kalaa tasaisesti

Talkoolaiset Tuula Väänänen, Esko Väänänen ja Jouko Leskinen irrottavat kaloja verkosta. Koekalastuksessa käytettävien verkkojen tyypin ja silmäkoon määrittelee Pohjois-Savon elykeskus. Kuva: Pentti Vänskä

Valkeisenjärven rannalla Maaningalla käy kova kuhina, kun Kinnulanlahden ja Käärmelahden kyläläiset selvittelevät järvestä nostettuja kalaverkkoja. Saaliiksi saadut kalat kuljetetaan kivenheiton päässä olevaan telttaan tunnistamista, punnitsemista ja mittaamista varten.

Meneillään on järven kunnostukseen liittyvä koekalastus, joka järjestetään tänä kesänä jo kolmatta kertaa.

Kerätyt tiedot toimitetaan Pohjois-Savon elykeskukseen, jossa asiantuntijat tekevät johtopäätöksiä vesistön tilasta kalojen koon ja lajikirjon perusteella.

Valkeista on kunnostettu vapaaehtoisvoimin vuodesta 2014 alkaen. Projektin sysäsi liikkeelle alueen asukkaiden ja mökkiläisten yhteinen tahto.

”Veden laatu heikentyi selvästi ja järveä uhkasi umpeen kasvaminen”, Valkeisen rannalla asuva Marjatta Parviainen muistelee.

Samaan aikaan havaittiin, kuinka sorvan kaltaiset särkikalat olivat viemässä elintilaa muilta lajeilta.

Valkeinen on harjualueiden ympäröimä ja niiden lähes kokonaan Maaninganjärvestä irrottama matala 63 hehtaarin suuruinen järvi. Järven valuma-alue on suhteellisen pieni ja pintavesiä tulee vain ojista ja joistakin pikkupuroista. Pääosa vedestä on peräisin etelärannalla sijaitsevista lähteistä.

Valkeinen kuuluu Natura 2000 -verkostoon monipuolisen vesikasvillisuutensa perusteella. Se on saanut myös kansainvälisesti tärkeän lintualueen IBA-luokituksen.

Viiden vuoden aikana toteutettuja toimenpiteitä ovat olleet kalakannan tasapainottamiseen tähtäävä rysäkalastus, ruovikoiden niitto sekä kesällä että talvella, kelluslehtisten kasvien juurakoiden haraus sekä pienimuotoinen ruoppaus.

Pohjois-Savon elykeskus on myöntänyt hankkeelle vuosittain tukea, mutta 50 prosenttia kunnostuksesta on pitänyt toteuttaa vastikkeettomana talkootyönä. Kuopion kaupungilta on saatu lisäksi talkoorahoitusta.

”Talkootyötä on riittänyt todella paljon. Asukkaat ovat uhranneet kunnostus- ja suunnittelutöihin noin 1 300 tuntia vuodessa eli yhden henkilötyövuoden verran”, talkoovastaava Ari Poutiainen kiteyttää.

Maa- ja kotitalousnaisia edustava Pro Agria Pohjois-Savon maisemasuunnittelun asiantuntija Sinikka Jokela on tehnyt Valkeisen läheisyydessä toimiville viljelijöille rantalaitumia koskevia ympäristösopimussuunnitelmia ja tarjonnut heille ympäristökysymyksiin liittyvää neuvontaa.

Rysäkalastusta ovat hoitaneet yksinomaan paikalliset. Rysät tarkastetaan toukokuusta elokuuhun kestävän sesongin aikana keskimäärin 45 kertaa. Noin 35 osallistujaa käy rysillä vuoroviikoin 2–3 hengen ryhmissä.

Kalastuksen tavoitteena on poistaa särkikaloja ja oikaista kalakanta petokalavaltaiseksi. Kalat lajitellaan heti veneessä ja hyötykalat vapautetaan.

Särkikalojen aiheuttama kuormitus syntyy kahta kautta. Sen lisäksi, että ne syövät levän kasvua hillitseviä eliöitä, niiden ulosteet rehevöittävät järveä.

Suuri osa noin 300 kilon viikoittaisesta saaliista menee viljelijälle, joka sekoittaa kalat lietesäiliöönsä. Kalaa on kyselty myös kotipuutarhojen lannoitteeksi, koiranruuaksi sekä houkuttimeksi haaskapaikoille.

”Jalostuslaitokset eivät ota kaloja vastaan, koska emme pysty takaamaan tasaista toimitusmäärää”, Poutiainen kertoo.

Ruoppausmassat ja niittojätteetkin käytetään pääosin maanparannusaineena, mutta Luonnonvarakeskus on tehnyt järviruo’olla biokaasukokeita metaanikaasun tuottamiseksi.

Tänä vuonna päättyvä kunnostus on ehtinyt tuottaa näkyviä tuloksia. Vesi on kirkastunut ja sen vaihtuvuus on parantunut, kalaston koostumus on tervehtynyt ja maisema avartunut.

Ari Poutiainen kiittelee erityisesti järven neljää osakaskuntaa, jotka ovat kaikki suhtautuneet hankkeeseen myötämielisesti.

”Parasta talkootyössä on varmasti yhdessä tekeminen ja vahva yhteishenki. Mukana oli lapsia ja nuoria, jotka etsivät innokkaasti tietoa erilaisista kalakirjoista. Heidän kalatietoutensa ja intonsa tarttui meihin kaikkiin”, Poutiainen kertaa kokemuksiaan.

Järven tilaa on julkisen rahoituksen loppumisesta huolimatta tarkoitus seurata ja kehittää myös seuraavat viisi vuotta.

Valkeisen kunnostajille myönnettiin vuonna 2017 Pohjois-Savon Vuoden maisemateko -tunnustus.