Venäjän vilja-aitta miettii minne myydä tuotteitaan – Venäjä aikoo tuplata maataloustuotteiden viennin

Murat Pogosov sekoittaa rypälemassaa Semigorjen kartanon viinitilalla. Tilalla on kiire, sillä rypäleiden sesonki kestää elokuun lopusta alkaen noin kolme viikkoa. Kuva: Aimo Vainio

”Me osaamme tuottaa, mutta emme myydä”, tiivistää luotto-osuuskunnan johtaja Vladimir Kuznetsov Venäjän vilja-aitan Kubanin alueen maatalouden ongelmat.

Kubanin alue ulottuu Mustaltamereltä Kubanjoen laakson vartta pohjoiseen. Alue on tunnettu runsaasta ja monipuolisesta maataloustuotannosta. Hyvässä maaperässä kasvaa kaikkea, oikeastaan vain sitrushedelmiä ei täällä kasvateta.

Tiellä Krasnodarista kohti Krimiä näkee peltoja, joissa lohkot kantavat kauemmas kuin silmä. Koosta voi puhua hehtaarien sijaan neliökilometreinä.

Ja tuotanto kasvaa, sillä käsky on tullut korkeimmalta tasolta, presidentti Vladimir Putinilta.

Kasvun tähtäimenä on lisätä Venäjän ruuan omavaraisuutta, mutta myös lisätä vientiä. Koko Venäjän maataloustuotteiden viennin arvo pitäisi tuplata 43 miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä.

Venäjä on jo merkittävä vehnän viejä. Aikomuksena on kuitenkin laajentaa kirjoa.

EU:n suuntaan kauppaa jarruttaa suhteiden vaikeus. Venäjä kielsi vuonna 2014 esimerkiksi maidon ja sianlihan tuonnin EU:sta osana riitaa Krimin ja Ukrainan itäosien valtauksesta. Vienti EU:iin voisi vauhdittua, jos Venäjä lieventäisi pakotepolitiikkaa.

Kubanin aluetta on ohjeistettu perustamaan lisää karjatiloja. Maidontuotantoa pitäisi nostaa neljäsosalla. Näillä alueilla ei näy joutomaita, joista saisi lisää peltoa.

Vientikuvio täällä ei ole kovin selkeä. Ajatuksia on ja vienti on yleinen puheenaihe, mutta rakenteet ovat heikot. Viljelijöiden järjestäytymisaste on noin 40 prosenttia. Osuuskuntia on, mutta melko vähän.

”Me tuomme teille meloneja. Kuvernöörimme on tavannut Suomen lähettilään kanssa, jotta voisimme viedä viinejä”, tuottajajärjestö Akkorin Kubanin alueen puheenjohtaja Viktor Sergeev kertoo.

Suomeen Venäjältä tuotiin Tullin mukaan maataloustuotteita noin 48 miljoonan arvosta vuonna 2018.

Osuuskunnat nähdään hyvänä kehityksenä ja monesta suusta, sekä viljelijöiden että valtion puolelta, niitä toivotaan lisää. Siksi yhteistyö MTK:n ja Pellervon kanssa kiinnostaa.

Toisaalta oppia voisi liikkua toiseenkin suuntaan, sillä maatalous on kannattavaa, vaikka tukia ei ole. Akkorin kautta viljelijä voi saada korkotukia ja muuta apua. Viinitiloille maksetaan tukia.

Vaikka kasvu on runsasta, ongelmiakin on. Ilmastomuutos on tuonut kuivuutta. Esimerkiksi maissi ei onnistunut tänä vuonna.

Ongelmia on myös sianlihan tuottajilla. Afrikkalainen sikarutto on iskenyt alueelle rajusti.

”Sikoja oli ennen 50 000. Nyt niitä on 8 000. Kaksi tilaa on jäljellä”, Sergeev kertoo.

Alueen keskus on Krasnodarin kaupunki. Pohjoiseen entisille pelloille leviävä kaupunki kasvaa holtittomasti. Puhutaan sadasta tuhannesta uudesta asukkaasta vuodessa.

Muuttoliikkeen syyksi kerrotaan: ”Täällä on lämmin.” Väkeä muuttaa paljon Siperiasta.

Krasnodar on valtavan maatalousalueen ja viiden miljoonan asukkaan hallintokaupunki. Suurin osa teollisuudesta liittyy maatalouteen ja kaupungin viidestä yliopistosta suurin on maatalous. Kaupungissa on Claasin puimuri- ja maatalouskonetehdas.

Täällä, kuten varmaan kaikkialla maataloudessa maailmassa, tuottaja miettii, miksi hänen asioistaan päätetään jossain kaukana muualla. Alueen viininviljelijöiden pyöreän pöydän keskustelussa hallinnon kanssa Mikhail Sklerov parjaa Moskovassa tehtyjä päätöksiä.

”Ovatko he lukeneet meidän ehdotusta? En näe lakiesityksessä meille tärkeitä asioita. Ministeriö näkee vain suurtuottajat”, viininviljelijöiden työryhmän puheenjohtaja Sklerov pauhaa.

Toinen yleismaailmallinen maatalouskysymys täällä onkin isojen ja pienien tilojen suhde.

Tilakokojen kirjo tosin on aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Tyypillinen viljatila on kooltaan 500–3000 hehtaaria. Alle sadan hehtaarin on pieni tila.

Pienimmät tilat eivät juuri ole muuta kuin kasvihuoneita pihan perällä. Monet niistä ovat kuitenkin niin suuria, että omasta käytöstä ylijääneet tuotteet myydään paikallisesti. Pienet tuppaavat jäämään jalkoihin.

Myös viinitiloissa on paljon pieniä. Niihin paikallishallituksen edustaja Oleg Tolmatsev ei suhtaudu kovin myönteisesti.

”Sanon suoraan, ollaan rehellisiä. Pientuottajien viinin laatu on heikompi kuin isojen. Viini ei säily pitkään.”

Asiasta syntyy kipakka väittely. Välillä taustalla kuuluu jostain syystä Queenin kappale Show must go on. Show todellakin jatkuu kunnes Tolmatsev lopettaa keskustelun.

Viinitilallisia vienti kiinnostaa. Tällä hetkellä Alkosta saa yhtä alueen kuohuviiniä. Se tila on kuitenkin hyvin suuri.

Kun täällä saadaan maatalouden paletti kasaan, voi Venäjän vientitavoite alkaa täyttyä. Tuotannosta se ei ole kiinni.