Turpeesta saa erottelemalla arvokkaita jakeita

Miljardin euron markkinapotentiaali. Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka näkee turpeesta uutetuista tuotteissa lupaavan tulevaisuuden. Kuva: Kari Salonen

Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka kertoo yhtiön tarvitsevan aikaa ja kassavirtaa kehitystyötä ja uusien tuotteiden kaupallista jalostamista varten. Mikäli hallitusohjelmaan kirjattaisiin mahdollinen turpeen alasajo esimerkiksi vuoteen 2029 mennessä, se estäisi yhtiötä kehittämästä turpeen sivuvirtoja kehittävien jalostamojen syntymistä Suomeen.

Kivihiilen energiakäytön vuonna 2029 kieltävä laki tuli voimaan huhtikuun alussa.

Turve myös työllistää huomattavasti enemmän Suomessa kuin kivihiili. Bioenergia ry:n laskelmien mukaan vuonna 2018 turvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli noin 2 300 henkilötyövuotta, kerrannaisvaikutuksineen noin 4 200 henkilötyövuotta.

"Jos turve kielletään, se merkitsee tuhansien työpaikkojen häviämistä alueilla, joissa muuta työtä ei juuri ole tarjolla", Tempakka perustelee.

Turvetuotantoa on erityisesti Pohjanmaalla, Keski- ja Itä-Suomessa.

Paljonko Vapo-konserni sitten tarvitsee aikaa liiketoimintansa muutokseen ja biojalostamojen kehittämiseen?

"Sanon, että 2040-luvulla turvetta käytetään enää hyvin vähän polttoaineena. Siihen mennessä turpeen muita käyttömuotoja on kehitetty ja sen jalostusarvoa nostettu."

Tempakka arvioi turpeesta jalostettavan aktiivihiilen sekä jalostuksen yhteydessä eroteltavien vahojen ja muiden jakeiden liikevaihdon vuoteen 2030 mennessä olevan Vapolle 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.

"Koko tuotespektri laskien puhutaan jo noin miljardin euron markkinapotentiaalista."

Suossa on todellinen aarreaitta – jos aika ja raha sen jalostamiseen riittävät.

Lue lisää: Vapon pelko: "Kieltämällä turve viedään pohja myös tulevaisuuden turvejalostamoilta"