Lannan sijoitus myöhään voivähentää typen huuhtoumaa
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa selvitetään parhaillaan, olisiko myöhäinen lietelannan sijoitus ehkä sittenkin hyvä ympäristön kannalta.
Aiemmat lietteen syys- ja talvilevityskokeet nurmille on tehty pintalevityksenä. Näissä kokeissa myöhäinen levitysajankohta osoittautui huonoksi. Sijoitettu liete saattaa käyttäytyä eri tavoin, professori Perttu Virkajärvi kertoo.
Viime syksynä lanta sijoitettiin nurmea kasvavalle koekentälle lokakuun lopussa, kun maan pinta oli jo parin sentin syvyydeltä kohmeessa.
Oletuksena on, että lannan ammoniumtyppi ei kylmässä maassa enää muutu nitraattimuotoon.
Nitraattityppi on herkkä huuhtoutumaan, mutta ammoniumtyppi säilyy maassa paremmin kevääseen saakka.
Kun maa keväällä lämpenee, ammoniumtypen vapautuminen nitraattimuotoon alkaa.
Virkajärvi ei vielä pysty kertomaan tuloksista, sillä kolmivuotinen koe on alkuvaiheessaan.
Teoriaa testataan lysimetrikentällä eli alueella, josta kaikki maan läpi valuva vesi saadaan talteen. Tältä keväältä tuloksia on vielä niin vähän, ettei pystytä sanomaan, miten iso osa lannan typestä on tallella.
Jos menetelmä osoittautuu toimivaksi, sillä olisi monia etuja, Virkajärvi sanoo. Se lisäisi lietteen levitykseen käytettävissä olevaa aikaa. Kalustolle saataisiin lisäkäyttöä silloin, kun ei ole muuta kiireitä.
Lisäksi kevätlevitykseen liittyviä riskejä voitaisiin vähentää.
”Keväällä lannanlevitykseen joudutaan lähtemään aikaisin, kun pellot ovat vielä kosteita, jolloin maa helposti tiivistyy.”
Viime syksynä näytti jo siltä, ettei lannan levitys koekentälle onnistu, koska syksy oli erittäin märkä. Lokakuun lopussa maa kuitenkin lopulta kantoi. Seuraavana päivänä satoikin jo lunta.
Syksyt ovat hyvin erilaisia, Virkajärvi toteaa. ”Edellisvuonna sopiva aika olisi ehkä ollut joulukuun lopussa.”
Hyvä levitysaika on sellainen, että maa on muutaman asteen plussalla ja pinnasta pienessä roudassa. ”Vantaat menevät kevyestä kohmeesta läpi, ja nurmi näyttää säilyvän todella hyvänä. Levitysteknisesti tämä on hyvä tapa.”
Virkajärvi toivoo nyt, että kolmivuotisen kokeen aikana saadaan mahdollisimman erilaisia syksyjä ja talvia, jotta typen käyttäytymisestä saadaan mahdollisimman tarkka tieto.
Koe on osa Pohjois-Savon elykeskuksen rahoittamaa Rae-hanketta.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
