Vesivoimalat maksavatpääosan windfall-verosta
Vesivoimalaitoksilta kerättäisiin yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, ja niiden laitoskohtainen vero vaihtelisi muutamista tuhansista euroista 2-3 miljoonaan euroon vuodessa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoPääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa, että päästökaupasta hyötyvää energiantuotantoa ryhdytään verottamaan niin sanotulla windfall-verolla. Alun perin verolla arvioitiin kerättävän vuosittain 170 miljoonaa euroa. Hallitus päätti kevään kehysneuvotteluissa alentaa tuottotavoitteen 50 miljoonaan euroon.
Windfall-veroa ryhdyttiin vaatimaan, kun päästökauppa alkoi Euroopan unionissa.
Päästökauppajärjestelmä nosti sähkön hintaa. Sähkön hinnan noususta hyötyivät erityisesti päästöttömillä vesi-, ydin- ja tuulivoimalla sähköä tuottavat voimalaitokset, koska päästökauppa ei nostanut niiden tuotantokustannuksia.
Windfall-verolla halutaan nyt verottaa tuotannolle kertynyttä ansiotonta arvonnousua, jota vesi-, ydin- ja tuulivoimaloiden omistajat ovat saaneet päästökaupan seurauksena.
Valtiovarainministeriön valmistelemassa lakiluonnoksessa windfall-vero on ristitty voimalaitosveroksi. Luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella.
Voimalaitosveroa perittäisiin kiinteistöveron tavoin noin 130 vesivoimalalta, neljältä ydinvoimalalta ja viideltä–kuudelta tuulivoimalalta, jotka kaikki on rakennettu ennen vuotta 2004.
Aikarajaus perustuu EU:n päästökauppadirektiivin käsittelyyn, joka alkoi 2003.
Lain perustelujen mukaan vuoden 2003 jälkeen syntyneet laitokset eivät saa ansiottomia voittoja, koska kyseisten investointien voidaan katsoa syntyneen päästökauppajärjestelmän ohjauksen aikana.
Fortumin Loviisan kahdelta ja Teollisuuden Voiman Eurajoen kahdelta ydinvoimalalta perittäisiin voimalaitosveroa yhteensä 8–12 miljoonaa euroa vuosittain.
Vesivoimalaitoksilta kerättäisiin yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, ja niiden laitoskohtainen vero vaihtelisi muutamista tuhansista euroista 2–3 miljoonaan euroon vuodessa.
Ydinvoimalla tuotetulle sähkölle vero olisi 0,4 euroa megawattituntia kohti, vesivoimalla tuotetulle sähkölle kahdeksankertainen eli noin 3 euroa megawattitunnilta.
Suuri ero johtuu siitä, että vesivoimakiinteistöjen jälleenhankinta-arvo tuotettua sähköä kohti on suurempi kuin ydinvoimaloilla. EU kieltää verottamasta sähkön tuotantoa, ja siksi vero on kohdistettu kiinteistöihin ja rakennelmiin.
Ennen vuotta 2004 valmistuneilla tuulivoimaloilla ei verokertymän kannalta ole juuri merkitystä. Tuulivoimalaa kohti vero olisi noin 200–700 euroa.
Puolet verosta maksaa Fortum ja kolmanneksen metsäteollisuus. Kuntien energiayhtiöiden osuus on kuudennes.
Energiateollisuus pitää voimalaitosveroa täysin ilmasto- ja energiapolitiikan vastaisena, koska se kohdistuu päästöttömiin voimalaitoksiin.
Energiateollisuus ry:n johtajan Jukka Leskelän mukaan vero lähettää erikoisen viestin kaikille Suomeen teollisia tai energiainvestointeja suunnitteleville yhtiöille.
”Esityksen perusteluja on vaikea ymmärtää. Vain kymmenen vuotta sitten valmistuneet laitokset laitetaan nyt päästöttömyysverolle”, Leskelä ihmettelee.
Kaiken huippuna Leskelä pitää sitä, että veron piirissä ovat myös pienet tuuli- ja vesivoimalat, joita pari vuotta sitten tuettiin.
Huolestuttavana energiateollisuudessa nähdään mahdollisuus, että komissio vaatii ulottamaan veron myös bioenergiaan.
”Riskinä on, että sitä vaaditaan laajennettavaksi bioenergiaan ja yhteistuotantoon, kun komissio on edellyttänyt, että kaikkia päästöttömiä tuotantomuotoja kohdellaan verotuksessa samalla tavalla”, Leskelä sanoo. JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
