Lintujen uhanalaisuus yhä yleisempää: Melkein puolet punaisella listalla

Tukkasotkan kanta taantuu huolestuttavasti. Kuva: Markku Vuorikari

Suomen eliölajiryhmistä lintujen ja nisäkkäiden uhanalaisuus tarkistettiin viime vuonna. Lintujen tilanne on entistä karumpi, kun taas nisäkkäiden elo sujuu tasaisemmin.

Linnuista etenkin rantojen ja kosteikkojen lajit ovat taantuneet. Hätää kärsimässä ovat muun muassa sorsalinnut, päiväpetolinnut ja kahlaajat.

Myös avotunturien linnusto on köyhtynyt. Metsissä uhanalaisia lintuja on vähemmän kuin muissa elinympäristöissä.

Liki puolet arvioiduista 245 lintulajista päätyi punaiselle listalle eli uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Edellisessä arvioinnissa punaisen listan siivekkäitä oli alle 40 prosenttia.

Yhdenkään nisäkäslajin tilanteen ei havaittu huonontuneen. Sen sijaan kahdeksan lajin tilanne on hieman parantunut. Muun muassa liito-oravan luokitus lieveni vaarantuneesta silmälläpidettäväksi. Asiantuntijoiden mukaan kanta hupenee yhä huolestuttavan nopeasti.

Saimaannorppa pysyy uhanalaisena, mutta sen yli 300 yksilöön kasvanut kanta lievensi luokituksen äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Kalastuksenrajoitusten katsotaan auttaneen lajia. Norpan tulevaisuutta uhkaa yhä jäätilanteen heikkeneminen.

Nisäkkäiden punaiselta listalta pääsivät pois metsäjänis ja saukko, joiden kannat ovat vahvistuneet.

Uhanalaisia eli häviämisvaarassa olevia nisäkkäitä ovat ripsisiippa, pikkulepakko, susi, naali, hilleri, ahma ja saimaannorppa.

Silmälläpidettäviä eli vaarassa uhanalaistua ovat liito-orava, euroopanmajava, kenttämyyrä, karhu, ilves, itämerennorppa ja metsäpeura.

Suurin uhka nisäkkäille on tahallinen ja tahaton pyynti. Ilmastonmuutos heikentää naalin, metsäjäniksen sekä itämeren- ja saimaannorppien elinmahdollisuuksia. Metsien käytön katsotaan uhkaavan liito-oravaa ja metsäpeuraa.

Suomen lajiston uhanalaistuminen on hidastunut metsissä ja kulttuuriympäristöissä, mutta kiihtynyt soilla, vesistöissä, rannoilla, kalliolla ja tuntureilla.

Tilanteesta saadaan tuoretta tietoa vuonna 2020, jolloin neljäs Suomen lajien uhanalaisuuden arviointi valmistuu.

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä kertoo, että järkälemäisen Punaisen kirjan kasaaminen alkaa ensi vuonna. Edellisessä, vuonna 2010 julkaistussa raportissa oli mukana lähes 21 400 lajia. Määrä kattaa liki puolet Suomen lajistosta.

Tuomio oli tyly: Liki neljännes lajeista päätyi punaiselle listalle eli jo hävinneiksi, uhanalaisiksi, silmälläpidettäviksi tai puutteellisesti tunnetuiksi.

YK:n ja Euroopan unionin tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2020 mennessä. Aiemmin sovittu takaraja ohitettiin vuonna 2010. EU:ssa monimuotoisuuden suojelua rahoitetaan Life-ohjelman kautta.

Suomi on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin. Keinoina toimivat muun muassa erilaiset suojeluohjelmat sekä maa- ja metsätalouden ympäristötuet.

Lue aiheesta lisää MT:n Viikonvaihde-liitteestä.

Suomen luonnon päivää vietetään 27.8.