Kaupunkilaismetsänomistaja

Mellilän Penninkulmalla asuu metsänsä keskellä 84-vuotias mies, metsänomistaja, jota on aikoinaan kehotettu muuttamaan pois Kurkijoelta. Kaupunkilainen hänestä tuli vastoin tahtoaan kuntaliitoksen vuoksi, kun Mellilä liitettiin Loimaaseen.

Helsingin Töölössä asuu 32-vuotias Senior Sourcing Manager nainen. Metsänomistaja hänestä tuli, kun täti landelta kuoli ja oli testamentannut 20 hehtaarin metsäpalstan Mellilästä. Tämä seitsemännen polven stadilainen pitää Espoota maaseutuna.

Mikä yhdistää näitä kahta? Ainakin yhteinen metsätie ja kaupunkilaisuus. Sekä tietysti metsäalan tutkijat, jotka pitävät kaupunkilaisia homogeenisenä joukkona. Tutkijoiden mielestä kaupunkilaisten puunmyynti- ynnä muuta käyttäytymistä voi pitää niin samanlaisena, että siitä voidaan tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä kaupunkilaisten metsänkäytön tavoista.

Kaupunkilaismetsänomistajista puhuminen on mitä suurinta älyllistä epärehellisyyttä. Pää on tulessa ja jalat jäässä, mutta keskimäärin on sopiva lämpötila.

Puhutaan tosissaan jopa kaupunkilaisten osuuden lisääntymisestä metsänomistajakunnassa. Kiikalalaisista metsänomistajista tuli yhdessä yössä kaupunkilaisia, kun yhdeksän maaseutukuntaa liitettiin Saloon.

Kaikissa pohjoismaissa on käytössä taajama-käsite. Taajama on yli 200 asukkaan yhteisö, jossa rakennusten etäisyys ei ylitä 200 metriä. Se jo rajaisi paremmin metsänsä lähellä/keskellä asuvat ”kaupunkilaismetsänomistajat”.

Veikko Knuutila

Suomusjärvi

Avaa artikkelin PDF