Itsekin tilallinen suomalaismeppi lähti Brysseliin parantamaan tilojen kannattavuutta: "Pitää saada tuki sille, että maataloutta voidaan harjoittaa kaikissa unionin maissa"
Suomalaisten pitää puolustaa maatalouden rahoitusta EU-pöydissä, mutta osa leikkauksista on hyväksyttävä, tuore meppi Elsi Katainen sanoo.
”Kun on maatalouden kanssa tekemisissä, EU-asiat ovat aina läsnä”, europarlamentissa vasta aloittanut meppi Elsi Katainen toteaa. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESEuroopan parlamentin tuore maaseudun äänenkannattaja on europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.). Hän jatkaa Hannu Takkulan (kesk.) jalanjäljissä tämän lähdettyä tilitarkastustuomioistuimeen Luxemburgiin.
Katainen myöntää saapuvansa Brysseliin jännittävään aikaan. Parlamentin työlistalla ovat muun muassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistus ja tulevan vuosikymmenen rahoitus.
Uusi parlamentti valitaan jo ensi vuonna, joten tiedossa on työntäyteinen pesti.
”Tavoitteina ovat tilojen kannattavuuden turvaaminen ja viljelijöiden aseman parantaminen ruokaketjussa. Tässä talossa pitää saada tuki sille, että maataloutta voidaan harjoittaa kaikissa unionin maissa”, ensimmäisiä päiviä europarlamentissa viettävä Katainen sanoo.
EU-jäsenmaat keskustelivat helmikuun lopulla tulevasta rahoituksesta vuosille 2021–2027. Jäsenmailta löytyi yhteisymmärrys, että uusiin haasteisiin, kuten puolustukseen, tutkimukseen ja maahanmuuttoon, pitää löytyä lisää rahaa.
Samalla Britannian EU-ero syö kassaa. EU-budjetin suurimmat rahoituserät, alue- ja maatalousrahoitus, pienenevät.
”Onhan se huolestuttavaa, että tulot pienenevät mutta menot vain kasvavat. Meidän on siedettävä, että leikkauksia tulee”, Katainen toteaa.
Hallituksen linjausta nostaa tarvittaessa EU-jäsenmaksuja Katainen pitää hyvänä. Suomen mahdollisimman suuri saanto nettomaksajana on samalla pyrittävä turvaamaan.
”Olisi omaan nilkkaan ampumista, jos pidettäisiin kiinni siitä, ettei jäsenmaksuja voi korottaa.”
Uudessa tehtävässään Katainen osallistuu maatalousvaliokunnan, kansainvälisen kaupan sekä aluekehityksen valiokuntiin. Hän iloitsee, että saa olla juuri näissä työryhmissä mukana vaikuttamassa.
Tositoimet alkavat heti tällä viikolla, kun maatalousvaliokunta keskustelee maatalouspolitiikan uudistuksesta ja linjaa kantojaan.
Kataisen toiveena on suunnata tukia jatkossa enemmän nuorille ja aktiiviviljelijöille.
”Jos jostain leikataan, niin näennäisviljelystä.”
Riittävän maatalouden rahoituksen lisäksi Katainen muistuttaa koheesiovarojen tärkeydestä. Komissio väläytti aiemmin, että Suomelta ja muilta kehittyneiltä valtioilta voitaisiin lopettaa kokonaan aluerahoitus.
”En voi hyväksyä tuollaista ollenkaan. Alueiden välisiä kehityseroja on tasattava myös kehittyneissä maissa. Kysymys on tärkeä muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomelle”, pielaveteläinen meppi painottaa.
Parlamentin maatalouspäättäjiä Katainen aikoo tuoda toukokuussa Suomeen.
Silloin eurooppalaiset mepit näkevät omin silmin sen, miltä Euroopan metsäisin maa näyttää ja missä vaiheessa toukotyöt ovat, Katainen kertoo.
Suomalaisen metsätalouden esittelyn lisäksi matkan tarkoitus on osoittaa, että Suomen tehomaatalous on usein puhtaampaa kuin eurooppalainen luomutuotanto.
”Toivotaan räntäkeliä, että he näkisivät, missä oloissa maataloutta meillä harjoitetaan. Näin delegaatiolle tulisivat tutuiksi metsä- ja maatalouden perusteet Suomessa.”
EU:n koukeroita ei tarvitse lähteä alusta pitäen opettelemaan, sillä Katainen oli ehdolla myös viime eurovaaleissa.
Kokemusta maatalouspolitiikasta Kataiselle on kertynyt muun muassa eduskunnan maatalouspoliittisesta ryhmästä. Sen lisäksi hänellä on pian pojalleen siirtyvä lypsykarjatila.
”Paljon tulee uutta, mutta nämä ovat haltuun otettavia asioita. Yhteistyö pelaa täällä ainakin erinomaisesti. Sekä maatalouden että aluekehityksen osalta kanssakäyminen Brysselin ja kotimaan välillä on todella tiivistä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
