Uupumuksen syitä pitää selvittää
Terveenä työssä -palstalla (MT 16.12.) Melan asiantuntija Erkki Eskola toteaa pitkittyneen työstressin voivan johtaa työuupumukseen.
Vaikutussuhteen suunta olisi siis stressistä uupumukseen. Näinhän alan ”gurut”, muiden muassa B.P. Buunk, W.B. Schaufeli ja C. Maslach myös järkeilivät. Tietosanakirjakin neuvoo näin. Tämä lienee niinikään työpsykologian alan tiedeyhteisön vallitseva kanta.
Käsitys lienee ainakin yhtä yleinen kuin ilmastotutkijoiden kanta hiilidioksidin vaikutuksesta ilmaston tulevaan lämpiämiseen.
Mutta on olemassa myös erisuuntaista evidenssiä. Sen mukaan uupumus johtaakin stressiin.
Kanadalaisten opettajien pitkittäistutkimuksessa J. Wolpin (väitöskirja 1986) havaitsi uupumuksen, loppuunpalamisen (burnout) edeltävän stressiä. Tätä tulosta tukee myös A. Shiromin sovelletun psykologian kongressissa Jerusalemissa vuonna 1986 esittämä havainto.
Asian selvittäminen vaatii ehdottomasti pitkittäistutkimuksen asetelman. Poikkileikkaustutkimuksella asia ei selviä.
Loppuunpalaminen (burnout) on nykyään usein käännetty sanalla uupumus. Burnout on kuitenkin muutakin kuin uupumusta.
Alan yhden ”päägurun”, C. Maslachin alkuperäinen asteikko on kolmiulotteinen: siinä on uupumuksen (exhaustio) lisäksi myös kyynisyys ja ammatillinen pystyvyys. Ilmiössähän juuri hohto työstä katoaa.
Koko asteikosta puhutaan kuitenkin juuri työuupumuksena. Lähellä olevia käsitteitä ovat psyykkinen exhaustio ja krooninen uupumusoireyhtymä (chronic fatigue syndrome), jonka perimmäinen syy jää monesti epäselväksi.
Ketä on uskominen tässä asiassa, sitä en tiedä. Toisaalta, ilmiö on mitä todennäköisimmin molemminsuuntainen: stressi voi johtaa uupumukseen ja päinvastoin.
Jollei asiaa ole tarpeeksi monissa pitkittäistutkimuksissa tutkittu, se kannattaisi tehdä. Sehän antaisi eväitä ennakkotorjunnalle.
Ja kuten Eskolakin antaa ymmärtää, stressi ja uupumus voivat esiintyä ihan erikseen. Olisi siis loppuunpalamista ilman stressiä ja stressiä ilman loppuunpalamista. Mutta asiaa kannattaisi tutkia, jotta ennakkotorjunta ei perustuisi pelkkään järkeilyyn tai olettamuksiin.
Tapio Klen
psykologian tohtori
maatalous- ja metsätieteiden
tohtori
Pieksämäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
