Hiitolanjoen ennallistamiselle Paras luontoteko -kisan voitto

Vesivoiman tuotannon kannalta vähämerkityksisten patojen purku ja jokiuoman ennallistaminen hyödyttävät pitkäkestoisesti koko ekosysteemiä. Kuva: mikko nikkinen

Hiitolanjoen ennallistaminen valittiin Paras luontoteko 2021–2022 -kilpailun voittajaksi, kerrotaan ympäristöministeriön tiedotteessa. Perustelujen mukaan hankkeessa tehtiin vaikuttavaa työtä ja saavutettiin merkittäviä tuloksia luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Kunniamaininnan kilpailussa sai naalin palauttaminen Suomen luontoon. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen kansallinen komitea järjesti kilpailun tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Palkinnon luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Rautjärven Simpelejärvestä Laatokkaan laskevan Hiitolanjoen patojen purkamisella on saavutettu merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikasia on havaittu joessa runsaasti heti patojen purun jälkeen.

Luonnon tilan parantamisen lisäksi alueella on luotu ihmisille virkistysalueita luontoa kunnioittaen. Hankkeessa on tehty myös vaikuttavaa viestintätyötä.

Vesivoiman tuotannon kannalta vähämerkityksisten patojen purku ja jokiuoman ennallistaminen hyödyttävät pitkäkestoisesti koko ekosysteemiä. Toimista hyötyvät samanaikaisesti vaelluskalat, muu virtavesilajisto sekä uhanalaiset virtavesiluontotyypit.

Raati kuvailee Hiitolanjoen ennallistamishanketta rohkeaksi, useiden toimijoiden yhteistyöllä toteutetuksi hankkeeksi, joka toimii kannustavana esimerkkinä myös muille virtavesien ennallistajille.

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikasia on havaittu joessa runsaasti heti patojen purun jälkeen. Kuva: Mikko Nikkinen

”Paras luontoteko -tunnustus on upea päätös tänä syksynä päättyneelle kolmen voimalaitoksen padon purkamiselle ja kosken ennallistamiselle, jonka Rautjärven kunta asetti tavoitteeksi 25 vuotta sitten. Paras kiitos on kuitenkin lisääntyvä Laatokan järvilohikanta. Yhteistyö julkisten ja yksityisten rahoittajien sekä viranomaisten ja järjestöjen kanssa on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen, mutta ilman Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön panosta maaliin ei olisi päästy”, kiittelee Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.

Hiitolanjoen ennallistamishankkeessa on ollut mukana useita eri tahoja: työhön ovat antaneet panoksensa muiden muassa luontoharrastajat ja kalastajat, kalatalous- ja vesistöasiantuntijat, rahoittajat, suunnittelijat sekä työn käytännön toteuttajat. Myös vapaaehtoisilla on ollut merkittävä rooli osana hanketta.

Naalit pesivät viime kesänä Suomessa toista vuotta peräkkäin 25 vuotta jatkuneen kadon jälkeen. Kuvituskuva. Kuva: Timo Heikkala

Kunniamaininta teosta Suomen luonnon puolesta vuosina 2021–2022 myönnettiin naalin palauttamisesta Suomen luontoon. Naalit pesivät viime kesänä Suomessa toista vuotta peräkkäin 25 vuotta jatkuneen kadon jälkeen. Raadin mukaan naalin paluu osoittaa, että voimme auttaa luontoa ja että teoillamme luonnon hyväksi on merkitystä.

Naalien runsastumisen takana on jo parinkymmenen vuoden ajan jatkunut suojelutyö. Keskeinen keino naalien auttamiseksi on ollut tunturierämaahan viedyt ruokinta-automaatit, joille naalit pääsevät aterioimaan, mutta joille naalin merkittävimmän kilpailijan ketun pääsy on estetty. Myös vapaaehtoisia pesäkartoittajia on koulutettu etsimään naalin pesiä. Järjestelmällinen ketunmetsästys on ollut kriittistä naalin suojelulle.

Paras luontoteko -kilpailun tarkoituksena on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.