PASSIPAIKALLA Jaksaako pinnistellä?
Ilkka Kanerva (kok.) murskaa ennätyksiä, mikäli hänet huhtikuun vaaleissa valitaan uudelleen. Syksyllä täyttyy välitavoite, 40 vuotta kansanedustajana yhtämittaisesti.
John Österholmin (rkp) ennätys, 41,5 vuotta 1919–1960, on käden ulottuvilla. Johannes Virolainen (kesk.) toimi edustajana 42 vuotta, mutta onneton vaaliliitto 1983 pudotti hänet välillä jäähylle.
Mutta professori Ernst Estlander (rkp) istui eduskunnassa pientä taukoa lukuun ottamatta 1907–1945. Sitä ennen hän toimi säätyvaltiopäivillä kymmenen vuotta, joten parlamenttivuosia kertyi yhteensä lähes 45.
Nykyisin myös europarlamentaarikot tulisi laskea kansanedustajiksi. Paavo Väyrysellä (kesk.) alkaa olla 42 vuotta parlamenteissa takana. Todellinen ennätys on Urho Kekkosella (ml.).
Hän istui kansan valitsemana valtiollisena toimihenkilönä yhtäjaksoisesti 1936–1981 yli 45 vuotta.
Ilkka Kanervan pitää jaksaa pinnistellä. Uupumattomat Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Ben Zyskowicz (kok.) huohottavat vajaan neljän vuoden päässä.
Vuosituhannen vaihteessa liikenneministeri Kimmo Sasi (kok.) kohahdutti näppärästi. Ministeri marssi henkilökohtaisesti Soneran yhtiökokoukseen ja leikkasi tuntuvasti yhtiön hallituksen itselleen kaavailemia palkkionkorotuksia.
Nyt valtionyhtiöministeri Sirpa Paatero (sd.) kaivoi esiin vanhan konstin. Ministeri tyrmäsi alaisensa virkamiehen esittämät korotukset Fortumin ja Nesteen hallituksen palkkioihin.
Operaatiota ei voinut jättää huhtikuun yhtiökokouksiin. Joku olisi epäillyt suoraselkäistä ministeriä läpinäkyvästä vaalitemppuilusta.
Harva poliitikko jättää varastamatta ansiota toisen töistä. Hän tempaisee kylmästi itselleen tai puolueelleen kunnian saavutuksista, joiden kanssa hänellä ei ole mitään tekemistä.
Esimerkiksi viime viikon kyselytunnilla Mika Kari (sd.) tiedusteli puolueensa puheenjohtajalta, mitä mieltä tämä on laskujen maksuajan maksimin lyhentämisestä kahdesta kuukaudesta yhteen.
Valtiovarainministeri Antti Rinne vastasi arvokkaasti, että kyseessä on tärkeä asia.
Tällä viikolla oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) esitteli eduskunnalle teettämänsä lakiesityksen maksuaikojen katosta. Kamerat olivat poissa ja lehterit tyhjinä.
Pauli Kiuru (kok.) kiitteli lainmuutoksen antavan pienille yrityksille jonkinlaista selkänojaa.
Lars Erik Gästgivars (rkp) kertoi suurten yritysten takavuosina makuuttaneen rahojaan korkeakorkoisilla tileillä ja lykänneen alihankkijoiden laskujen maksamista viime tippaan.
Eduskunta kiitteli laidasta laitaan toimeentulotuen siirtämistä pääsääntöisesti Kelan hoitoon. Edes jossain kohdin kuntien velvoitteita vähennetään. Mika Niikko (ps.) tosin ihmetteli, miten kustannukset tästedes käytännössä jaetaan.
Kristiina Salonen (sd.) kertoi toimineensa seitsemän vuotta kunnan etuuskäsittelijöiden esimiehenä. Hänestä tuntui epätodellisesta, että 1990-luvulta haaveiltu uudistus toteutuu.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) tunnusti, ettei olisi vielä muutama vuosi sitten tällaista muutosta puolustanut, mutta nyt silmät ovat avautuneet.
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) uskoi muutoksen olevan askel kohti perustuloa. Anu Vehviläinen (kesk.) toivoi myös omaishoidon siirtyvän Kelalle.
Mikael Palola (kok.) kyseli toimeentulotuen vastikkeellisuuden perään. Erkki Virtasen (vas.) mielestä se olisi sama kuin että työttömyysturvaa saisi vain menemällä töihin.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
