”Viron malli ratkaisee susiongelman”
Lampuri Tapio Rintalalla on omakohtaista kokemusta susivahingoista. Kuva: Viestilehtien arkistoHUITTINEN (MT)
Suomi Areenan Susikeskustelu innosti yleisön välihuutoihin maanantain Huittisissa.
”Mikä ongelma meillä on? Onko meillä määrä- tai susiongelma, vai ongelma siitä, millainen susi on? Onko meillä enemmänkin ihmisten kohkaamisongelma?” Maaseutu- ja erävihreät ry:n Anne Bland kyseenalaisti.
Bland penäsi enemmän tietoa ja tarkempia määritelmiä esimerkiksi pihasusille.
Suomen metsästäjäliiton puheenjohtaja ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro teki ratkaisuehdotuksen: ”Helppoa ratkaisua ei ole, mutta näen, että Viron tie on meidän tiemme.”
Kontro kertoi, että Virossa myönnetään kaatolupia 40–50 prosenttia susien määrästä ja kylänraitille tulevat sudet ammutaan.
Virossa metsästetään lupien mukaan, kaadot ovat laillisia, eikä susiongelmaa ole.
”Susien ihmispelko palautuu, häiriköt ammutaan ja susikanta tervehtyy”, hän listaa mallin hyviä puolia.
Bland piti esiteltyä mallia hyvänä, mutta muistutti, että meillä on EU:n kanssa tehty sopimus, jota meidän on noudatettava.
Huittisten kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Tuori (kok.)epäili susia istutetun Länsi-Suomeen.
”Vai kuka susille kertoi, että niiden on levittäydyttävä Länsi-Suomeen?” Tuori kysyi.
Hän arvosteli myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (Rktl) annettuja tietoja ja totesi laitoksen toiminnan olevan salamyhkäistä.
Oulun riistakeskuksen riistapäällikkö Keijo Kapiainen myönsi edustavansa byrokratiaa, tahoa, joka myöntää kaatoluvat.
Hän muistutti, että susien muu poistuma on suurempi kuin luvilla aikaansaatu. Susia kuolee liikenteessä, poliisin antamien päätösten perusteella ja salakaadoissa.
”Suurpetopolitiikka on nyt arvioinnin kohteena. Siinä voi tulla viranomaisille lunta tupaan. Toivon, että poliittiset tavoitteet asetetaan hoitosuunnitelmaan. Sitten asioita on helpompi ratkaista”, Kapiainen totesi.
Tilaisuutta juontanut Metsästäjäliiton hallituksen jäsen Juha Lehtinen kertoi, että susia ammuttiin Suomessa surutta vuoteen 1973 asti. Sen jälkeen myönnettiin lupia ja kanta pysyi kunnossa.
EU:n myötä laadittu kannanhoitosuunnitelma on luonut nykyisen tilanteen. Suunnitelman mukaan Suomessa on oltava 20 pesivää paria ja noin 200 sutta, Lehtinen kertoi.
Pöytyäläinen lampuri Tapio Rintala piti keskustelua hyvänä sikäli, että siinä haettiin yhteisymmärrystä.
”Kukaan ei sanonut, ettei susia saa ampua.”
Rintala antoi kiitosta Rktl:lle ja Antti Härkälälle, joka selvittää laitoksen toimesta Länsi-Suomen susitilannetta. ”Tähän asti susimäärää on vähätelty”, Rintala kertoi paikallisten kokemuksista.
Hän oli samaa mieltä Kontron kanssa siitä, että 50–70 kaatolupaa olisi oikea määrä Suomessa.
Rintalan lammaslauma joutui susien hyökkäyksen kohteeksi elokuussa 2010.
”Sen jälkeen on tehty susiaitaa, ja lampaat otetaan loppukesän ajan öiksi sisälle. Ei sitä voi sanoa, onko suden vai lampaan henki arvokkaampi”, lampuri totesi.
”Vaikka tapetuista lampaista saatu korvaus on kohtuullinen, ei se korvaa sitä näkyä, joka lammaslaitumella oli.”
HANNA SALONEN
Mikä ongelma
meillä on?
Onko meillä
määrä- tai susi-
ongelma, vai
ongelma siitä,
millainen susi on? Onko meillä
enemmänkin
ihmisten kohkaamisongelma?«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
