Vesilintuja talvehtii aiempaa enemmän
Tukkasotkan, telkän ja isokoskelon alkutalven yksilömäärät ovat kasvaneet voimakkaasti vuosina 1980–2010, Suomen ympäristökeskus (Syke) kertoo.
Syken vanhemman tutkijan Markku Mikkola-Roosin mukaan vesilinnut reagoivat ilmastonmuutokseen viivästyttämällä syysmuuttoaan. Se voi johtaa tulevaisuudessa jopa talvehtimisalueiden muuttumiseen.
Ahvenanmaalla on laskettu helmikuun alussa kolme ulkosaaristoon ja avomerelle sijoittuvaa reittiä 1970-luvulta lähtien. Ahvenanmaan lounaisella reitillä nähtiin tammikuun lopussa 16 700 tukkasotkaa, läntisellä reitillä helmikuun 7. päivänä 2 500 telkkää.
Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana Ahvenanmaan lounaissaaristoon on kertynyt keskimäärin 20 000 tukkasotkaa joka vuosi.
Lämmin syksy ja alkutalvi ovat viivyttäneet myös pikkulokkien ja allien muuttoa. Normaalisti molemmat lajit lentävät eteläiselle Itämerelle jo loka–marraskuussa.
Viime syksynä pikkulokkeja oli tuhansia Suomenlahden ulkosaaristossa ja avomerellä. Kirkkonummen Mäkiluodossa oli lähes 4 000 pikkulokkia vielä 3. joulukuuta.
Kymmeniä kierteleviä pikkulokkeja on nähty ulkomerellä vielä tammikuussa. Tutkijat arvelevat, että pikkulokkiparvet syövät syyskutuisten silakoiden poikasia.
Talvehtivien allienkin määrät ovat olleet poikkeuksellisen suuria Suomenlahdella. Helsingin ja Porkkalan välisellä merialueella oli kymmeniä tuhansia alleja meren jäätymiseen asti.
Tammikuun alussa Helsingin Santahaminassa laskettiin 27 000 allia ja helmikuun puolivälissä Kirkkonummen Kallbådanilla 3 500 allia. Allit syövät pääasiassa sinisimpukoita.
Pohjoisen Itämeren talvet eivät ole vielä niin leutoja, että vesilintujen talvehtiminen onnistuisi Suomen merialueilla joka vuosi.
Talvet 2010 ja 2011 koettelivat kyhmyjoutsenia. Molempina talvina menehtyi erityisesti nuoria kyhmyjoutsenia, mutta myös vanhoja lintuja. Osa talvesta selvinneistä kyhmyjoutsenpareista oli niin heikkokuntoisia, että jättivät kesällä pesimättä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
