200 vuotta vilkasta seuraelämää
”Kartanon kaunis tytär Kitty Linder antoi Mannerheimille rukkaset”, kertoo museon opas Kerstin Ilander. Museossa on nähtävillä tumman kaunottaren alkuperäinen puku. Stina Haaso Kuva: Viestilehtien arkistoRAASEPORI (MT)
Vuonna 1813 Mustion linnassa nykyisessä Raaseporissa otettiin käyttöön jo muualla Euroopassa suosituksi tullut vieraskirja.
”Asiasta ei ole varmaa tietoa, mutta kartanon pojat opiskelivat tuohon aikaan Ruotsissa, missä vieraskirjakulttuuri oli levinnyt kartanoihin. Vieraskirja saattoi tulla siis sieltä”, arvelee Mustion linnan opas Kerstin Ilander.
Nahkakantiseen, kullalla koristettuun vieraskirjaan on sittemmin tallennettu Suomen ehdottoman kerman läsnäolo.
”Vaikka maailma koki tuona aikana suuria muutoksia, ne eivät juurikaan vieraskirjassa näy. Esimerkiksi politiikasta kirjassa ei puhuta lainkaan. Herrasväen seuraelämä jatkui suhteellisen normaalina, vaikka Suomi oli siirtynyt Ruotsin vallan alta osaksi Venäjää.”
Joitain aavistuksia voi kuitenkin löytää rivien väleistä. Pikkuhiljaa vieraiden joukkoon alkoi ilmestyä venäläisiä nimiä.
”Kartanossa on vieraillut peräti kaksi keisaria: Aleksanteri I ja Aleksanteri II.”
Vieraita Mustion linnassa on riittänyt. Vieraskirjaan on tehty merkintöjä ruotsin ja ranskan kielten lisäksi englanniksi, saksaksi, venäjäksi ja japaniksi.
”Suomenkielinenkin merkintä täältä löytyy, vaikkakin siihen aikaan herrasväki ei juuri suomea käyttänyt”, Ilander kertoo.
Kartanossa vierailivat ahkerasti niin aateliset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat kuin aikansa suuret taiteilijat. Vieraskirjasta voi bongata Luis Sparren, Akseli Gallen-Kallelan ja Eero Järnefeltin nimet.
”Mustion maisemia on ikuistettu runsaasti ja suvun jäsenistä on tehty muotokuvia. Myös Sibelius on käynyt täällä.”
Nimien taakse kätkeytyy satoja tarinoita, joista osa on enemmän tai vähemmän kuuluisia. Esimerkiksi Anjalan liitossa mukana olleen Jean Gustave Hästesko af Målagårdin kohtalon hetket kietoutuivat lopulta kartanon historiaan.
”Hän löi kartanon emännän kanssa vetoa siitä, kuka syö eniten jääkylmiä luumuja puutarhasta. Hän voitti vedon mutta menetti syöminkien vuoksi henkensä.”
Yksi maamme kuuluisimmista rakkaustarinoistakin liittyy Mustion linnan asukkaisiin ja vieraisiin. Linderin perheen vieraana usein nähty Carl Gustav Mannerheim oli rakastunut kartanon tyttäreen, Kitty Linderiin. Lempi oli ilmeisesti leimahtanut Norjassa järjestetyllä metsästysretkellä.
Kittyä pidettiin yhtenä aikansa suurimmista kaunottarista.
”Koska passeissa ei siihen aikaan ollut kuvia, henkilöitä kuvailtiin tarkasti.”
Kittyn passin mukaan hän oli suorastaan ”kiihottavan kaunis”.
”Väitetään, että Mannerheim kosi Kittyä mutta sai rukkaset. Yksi syy tähän oli varmasti se, että Kitty oli Mannerheimia kaksikymmentä vuotta nuorempi.”
Kitty Linder ei itse asiassa koskaan mennyt naimisiin, vaikka ottajia olisi ollut ympäri Eurooppaa.
”Hän oli aikansa itsenäinen nainen.”
Mustion linnan vieraskirja on esillä tämän kesän ajan linnan museossa, minne on koottu näyttely aiheen ympärille.
STINA HAASO
Mustion linnan kesänäyttely
on avoinna elokuun loppuun asti tiistaista sunnuntaihin.
Opastetut kierrokset alkavat
tasatunnein kello 11–17.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
