MT-kysely: Julkisten alojen palkankorotukset jakavat suomalaiset tiukasti kahtia ‒ nuoret ja hyvätuloiset puoltavat korotuksia

Noin 40 prosenttia suomalaisista pitää MT-kyselyn mukaan julkisen alan työntekijöiden muita korkeampia palkankorotuksia perusteltuna. Lähes tarkalleen yhtä moni pitää korotuksia epäreiluina.

Tuloksia voidaan pitää yllättävinä. Vielä keväällä kunta-alan työtaistelujen aikana tuki kuntatyöntekijöiden palkankorotukselle vaikutti laajalta.

”Sillä perusteella mitä mediasta ja julkisista palveluista kuulin viestiä niin uskoin itsekin, että tuki olisi laajempaa”, Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine myöntää.

Hän arvelee, että tulokseen vaikuttaa se, työskenteleekö itse kunta-alalla vai yksityisellä sektorilla.

”Yksityisen sektorin työntekijät ajattelevat asiaa ehkä enemmän oman työn kompensaation kautta, vaikka julkisia palveluja varmaan käyttävätkin.”

Kunta-alan palkankorotuksista puhuttiin julkisuudessa yleisesti hoitajien palkankorotuksena. Lopulta hoitajajärjestöt kuitenkin irtisanoutuivat sopimuksista, sillä niitä ei pidetty riittävinä.

Tällä hetkellä sovitut korotukset maksetaan kaikille kuntatyöntekijöille, eli myös hoitajille. Hoitajajärjestöt käyvät kuitenkin yhä työtaistelua erillisten korotusten puolesta.

Kyselyn tulos voi siis kertoa siitä, että kannatus muiden kunta-alan työntekijöiden korotuksille on matalampaa kuin hoitajien korotuksille.

Niemi-Laine arvelee, että myös kyselyajankohta vaikuttaa tulokseen. Hänen mukaansa julkinen sektori on näyttänyt luotettavuutensa ja pitänyt huolta myös yksityisestä sektorista vallitsevissa kriiseissä.

”Monesti puhutaan siitä, että vientiteollisuus tuo sen rahan, jota voidaan sitten jakaa. Meillä on kuitenkin hyvinvointivaltiossa sopimus siitä, että julkiset palvelut tuotetaan julkisilla rahoilla.”

”Mediassa ei ole ollut nyt paljoa keskustelua kunta-alan palveluista. Nyt median kautta ääneen pääsevät poliitikot jotka pelottelevat sillä, että julkinen velka kasvaa ja kasvaa.”

Julkisen alojen työpaikkoja pidetään yleisesti matalapalkkaisina ja naisvaltaisina. Esimerkiki JHL:n jäsenistä jopa 70 prosenttia on naisia.

Kyselytuloksissa ei kuitenkaan korostunut keskinäinen solidaarisuus. Kovinta ymmärrys palkankorotuksia kohtaan oli hyvätuloisten ja nuorten miesten keskuudessa.

Vahvimmin suurempia korotuksia tukivat 18‒30-vuotiaat miehet sekä 31‒50-vuotiaat naiset. Yli 30-vuotiaat miehet ja yli 50-vuotiaat naiset suhtautuivat korotuksiin kielteisemmin.

Ammattiryhmistä korotuksia puolsivat etenkin johtajat ja ylemmät toimihenkilöt, joista noin 46 prosenttia piti niitä reiluina. Kielteisimpiä olivat yrittäjät ja ammatinharjoittajat, joista runsaat 44 prosenttia ei pitänyt korotuksia perusteltuina.

Eri puolueiden äänestäjistä RKP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista liki 60 prosenttia piti korotuksia oikeina. Perussuomalaisten äänestäjistä 57 prosenttia taas vastusti niitä.

Kyselyn toteutti Kantar TNS elokussa Maaseudun Tulevaisuuden tilauksesta. Kyselyyn vastasi 1021 suomalaista. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Osaryhmien tulokset ovat suuntaa-antavia.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan itse korotusten sijaan ongelmallinen on sopimusten rakenne.

”Me ollaan käyty keskustelua työmarkkinanäkökulmasta ja kritisoitu sitä, että se on kytketty kolmeen yksityisen puolen työehtosopimukseen.”

Kunta-alan sopimuksessa on sovittu vähintään 1,9 prosentin vuosikorotuksista. Näiden lisäksi sovittiin 5,1 prosentin ylimääräisistä korotuksista seuraavan viiden vuoden aikana.

Mukana oli myös pykälä siitä, että vientialojen saadessa korkeammat korotukset myös kunta-alojen korotuksia nostetaan.

Aalto huomauttaa, että keskustelu palkkamaltista alkoi julkisuudessa vasta julkisen sektorin neuvottelujen jälkeen.

”Sen voi johtua siitä, että huomattiin että siihen mitä tahansa me neuvotellaankaan, tulee vielä julkisella puolella lisäkorotukset päälle. Siinä on sitten huolta että julkisella sektorilla palkanmaksuvara riittää maksamaan ne korotukset jotka on sovittu.”

Aalto ei kuitenkaan usko, että sopimusrakenne selittää kyselyn tuloksia.

”Sopimusrakenne voi olla niin vaikeaselkoinen, että kaikki eivät välttämättä osaa siitä näkökulmasta ottaa kantaa.”

Juttua korjattu 7.9. kello 10:06. Kysleyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä, ei prosenttia. Kyselyyn vastaajia oli yhteensä 1021.