Koskinen ja Ciolos¸ sopivatEtelä-Suomen tuen jatkosta
Kättä päälle. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) ja EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ sopivat torstaina Etelä-Suomen tuen jatkosta.Koskisen mukaan kukaan ei pysty laskemaan, kuinka monta kertaa asiasta on parin vuoden aikana komission kanssa keskusteltu. Etienne Ansotte Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) ja EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ pääsivät torstaina sopuun Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkosta.
Ratkaisu perustuu capin siirtymäkauden asetuksen niin sanottuun Suomi-pykälään ja kattaa seuraavat seitsemän vuotta.
”Sopuun voi olla tyytyväinen. Historiassa seitsenvuotinen ratkaisu on ainutlaatuinen, kaikki aikaisemmat ovat olleet lyhyempiä”, Koskinen sanoo.
”Meillä oli hyvin rakentava tapaaminen. On selvää, ettei nykyinen 141-tuki voi jatkua. Uskon, että Suomella on nyt kaikki keinot käytössään, jolla ministeri Koskisen esittämät huolet voidaan ratkaista”, komissaari puolestaan vakuutti.
Lopullinen sopu vastaa pitkälti hallituksen esitystä. Etelä-Suomen kansallinen tuki alenee asteittain niin, että vuonna 2020 jäljellä on 17,4 miljoonaa euroa, josta 6,5 miljoonaa sika- ja siipikarjatiloille. Ensi- ja sitä seuraavana vuonna sikojen tuki pysyy nykytasollaan.
Nautojen sekä avomaavihannesten tuki maksetaan jatkossa EU:n tuotantoon sidottuna tukena. Etelä-Suomen nautasektorin kokonaispotti kasvaa hieman nykyisestä. Tuki maksetaan jatkossa kuitenkin eläinpalkkioina eikä litratukena. Keskimäärin lypsylehmäpalkkio olisi 555 euroa eläintä kohti.
”Ratkaisu tasaa myös hieman tukieroa etelän ja pohjoisen välillä”, ministeri sanoo.
Suomella on sopimuksen mukaan oikeus maksaa 20 prosenttia EU-potistaan tuotantoon sidottuna, mikä on lähes puolet enemmän kuin nykyisin. Komissio kuitenkin vaati, että osuus laskee 18 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Hallituksen ajatuksena on pitää etelän potti samana koko kauden, eli leikkaus kauden lopulla kohdistuisi todennäköisesti pohjoisen tuotantoon sidottuun cap-tukeen.
Yleinen tilatuki pienenee, kun rahaa siirretään nautasektorille, mutta vajetta paikataan korottamalla lfa-tukea 5 eurolla hehtaaria kohti.
Koskinen korostaa, että kaikista tukiratkaisun yksityiskohdista neuvotellaan vielä kansallisesti tuottajajärjestöjen kanssa.
”Tukien kokonaisuus on vielä auki. Pitää myös muistaa, että eläintilojen lisäosat poistuvat, jotka voidaan siirtää tilatukeen.”
Ministeri ja komissaari sopivat myös pohjoisen tuen maksuvaltuuden kasvattamisesta 24 miljoonalla eurolla. Hallitus on kehyspäätöksessään kuitenkin linjannut pohjoisen tuen leikkauksesta.
Ennakko-odotuksiin nähden yllätys oli, että Koskinen sai neuvoteltua luopumistuelle neljän vuoden jatkoajan. Sopimuksen mukaan järjestelmä päättyy vuoden 2018 lopussa.
”Luopumistuki oli vaikein asia, mutta pääsimme yhteiseen näkemykseen.”
Komissio suostui myös hallituksen esitykseen nuorten tuottajien korotetusta aloitustuesta, kimppainvestointien tuesta ja tuotantorakennusten peruskorjaukseen maksettavasta tuesta. Myös lfa-tuen kansallista lisäosan maksamista kotieläintiloille voidaan jatkaa.
Oikeudellisesti tuet perustuvat siirtymäkauden asetuksen 149a artiklan lisäksi EU:n valtiontukisääntöihin. Liittymissopimuksen 141-artiklan nojalla ei makseta enää mitään tukia.
Koskisen mukaan 141:n hylkääminen oli oikea ratkaisu.
”Valittu tie on osoittautunut oikeaksi. Tulos olisi ollut paljon huonompi, jos olisi jatkettu pään hakkaamista 141-seinään.”
Maatalousministeri painottaa, että Suomen erityisjärjestelyt ovat nyt osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Hän uskoo, että tuet voivat jatkua myös vuoden 2020 jälkeen.
”On todennäköistä, että EU:n maatalouspolitiikka jatkuu ja uskon, että tämäkin elementti on siellä sisällä.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
