Muistatko milloin pyhäinmiestenpäivä muuttui pyhäinpäiväksi? Se oli aiemmin kuin luulet

Suomessa pyhäinpäivänä muistellaan usein kuolleita sukulaisia. Kuva: Carolina Husu

Etenkin kuolleiden muistamiseen liittyvää pyhäinpäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 2. marraskuuta.

Itse juhlana pyhäinpäivä on samaa perua kuin anglosaksisissa maissa yleinen halloween tai Meksikon kuolleiden päivä (Día de los Muertos).

Suomen evankelisluterilainen kirkko kertoo verkkosivuillaan nykyisen pyhäinpäivän olevan kahden perinteisen kristillisen pyhän yhteenliittymä: Marraskuun ensimmäisenä päivänä on vietetty kaikkien pyhien päivää, seuraavana päivänä kaikkien uskovien vainajien muistopäivää.

Suomalaiseen juhlapyhään on siis yhdistetty marttyyrien ja muiden uskossaan kuolleiden muistaminen. Lisäksi sanaan pyhä sisältyvät myös vielä elävät uskovat, kirkon sivuilla kerrotaan.

Pyhäinpäivää vietettiin Suomessa ja silloisessa emämaa Ruotsissakin pitkään aina 1. marraskuuta. Ruotsin kuningas Kustaa III kuitenkin siirsi sen marraskuun ensimmäiselle sunnuntaille useiden muiden pyhäpäivien tavoin vuonna 1774.

Nykyisen paikkansa lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina pyhäinpäivä sai vuonna 1955. Silloin päivän siirto koplattiin Marian ilmestyspäivän sitomiseen sunnuntaille.

Lauantaille asetettu pyhäinpäivä oli juhannuksen tavoin tuolloin vielä vapaapäivä. Viisiviikkoinen työpäivä tuli standardiksi vasta noin kymmenen vuotta myöhemmin.

Pyhäinpäivä kulkee ihmisten suussa vieläkin usein vanhalla nimellään pyhäinmiestenpäivä. Juhlapyhän nimi vaihdettiin kuitenkin virallisesti pyhäinpäiväksi jo vuonna 1967.

Mistään tasa-arvoteosta ei muutoksessa sinänsä ole kyse. Juhlan alkuperäinen latinankielinen nimi on kaikkien pyhien päivä (Festum omnium sanctorum), joka viittaa katolisen kirkon pyhimyksiin. Tämä muoto nimestä on käytössä myös esimerkiksi englannin (All Saint’s Day) ja ruotsin kielessä (Alla helgons dag).