EU-maat avoimia uuden elpymisrahaston luomiselle, auki on, perustuisiko rahasto avustuksiin vai lainoihin – Marin: "Koronakriisi vaikuttaa myös budjettiin"

Sanna Marin odottaa EU-komissiolta ensi viikolla ehdotusta tulevaksi jälleenrakennusrahastoksi. Kuva: Stina Haaso

Koronakriisin jälkeistä elvytysrahastoa tarvitaan, EU-maiden johtajat totesivat torstaina videokokouksessa. Komission väläyttämä massiivinen jälleenrakennusrahasto voitaisiin rakentaa osaksi unionin tulevaa budjettia.

"Elpymisrahasto ja (monivuotinen rahoituskehys) MFF ovat keskeisiä osia. Varsinaisia ehdotuksia ei ole annettu, ja tarkemmat yksityiskohdat ovat auki. Totesimme tukemme elpymisrahaston luomiselle", pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi Suomen kantoja kokouksen jälkeen.

Elvytyspaketin koko voisi olla huhujen mukaan jopa 1 500 miljardia euroa, mutta konkreettiset päätökset siirtyivät vasta tuleville viikoille ja kuukausille. Suurimmat kysymykset jälleenrakentamisrahastossa koskevat muun muassa sitä, jaettaisiinko rahastosta varoja jäsenmaille lainoina vai avustuksina.

Marinin mukaan jäsenmaiden kannat eroavat toisistaan: osa jäsenmaista kannusti, että elvytysrahastossa taattaisiin lainoja ja osa tuki sen sijaan järjestelmiä, joissa ei olisi mukana lainaelementtejä.

"Suomi ei ole ottanut kantaa tähän välineeseen. Suhtaudumme rakentavasti ja tuemme."

EU:n vuosien 2021–2027 budjettiin on odotettavissa koronaviruspandemian myötä merkittäviä muutoksia. Edelliset budjettineuvottelut kaatuivat helmikuussa jäsenmaiden erimielisyyksiin. Silloin usea EU-maa ei halunnut, että heidän maksunsa unionille kasvaisi.

Koronakriisi on kuitenkin höllentänyt aiemmin jyrkästi budjetin kasvattamiseen suhtautuneiden jäsenmaiden kantoja budjetin koosta.

Marinin mukaan Suomen painopisteet EU:n budjetin rakentamiselle ovat samat kuin aiemmin. Suomelle on ollut – ja on edelleen – tärkeää säilyttää maatalouden vahva rahoitus.

"Suomi ei ole ottanut uusia kantoja siihen nähden, mitä meillä on aiemmin ollut. Yhtä lailla pidämme tärkeänä, että uusiin strategisiin kohteisiin voidaan laittaa rahoitusta. On yhtä lailla selvää, että koronakriisi vaikuttaa myös budjettiin. Mutta tästä ei käyty sen suurempaa keskustelua tänään."

Komissiolta odotetaan seuraavia askeleita elvytysrahastosta jo ensi viikolla.

Euromaat pääsivät sopuun 500 miljardin euron koronavirustoimenpiteistä ennen pääsiäistä.

Euromaiden sopimus koostuu Euroopan kriisirahaston EVM:n käytöstä, Euroopan investointipankin takausvaltuuksien nostosta ja komission ehdottamasta työttömyyslainaohjelmasta. Myös Euroopan keskuspankki EKP on käynnistänyt tavallista suuremmat velkakirjaostot.

Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä kantamaan EU-maita kriisitilanteen yli, EU-johtajat päättelivät.

Suomelle tärkeää on ollut, että yhteistä velanottoa ei kasvateta. Eteläiset jäsenmaat sen sijaan toivovat yhteisvastuullisuuden lisääntyvän.

”Meille solidaarisuus ei tarkoita avointa valtakirjaa yhteisvastuulliselle velanotolle”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) totesi aiemmin.