”Kaupan syyllistäminen on poliittinen mantra”
Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on todella tuohtunut hallituksen linjaamista tiukennuksista kilpailulakiin.
”Kaupan syyllistäminen on tosiasia. On poliittinen mantra, että kauppaa hallitsee kaksi”, hän täräytti kysymykseen kilpailulaista Keskon osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä keskiviikkona.
Halmesmäen ahdistus oli silminnähtävää, ja selvitys aiheesta suorastaan epänormaalin vuolas. Hän myönsi jopa K-ryhmän sisäiset paineet, vaikka aiheesta harvemmin ääneen puhutaan:
”Meillä on 900 itsenäistä K-kauppiasta. Alueella K-kauppaat kilpailevat myös keskenään verisesti siitä, kenen kauppaan asiakkaat tulevat.”
Siirtymä K-kauppojen välillä on suurempi kuin kaupparyhmästä toiseen, mutta se jää pääjohtajan mukaan yhteisen kanta-asiakasjärjestelmän piiloon.
”Käytännössä laki koskisi pelkästään K-ryhmää. Sitä voidaan kutsua Lex K-kaupaksi.”
Tällä Halmesmäki viittaa siihen, että EU:n kilpailusäädöksissä määräävän aseman raja on 40 prosentissa, minkä Suomessa ylittää ruokakaupassa S-ryhmä. Kilpailulaissa rajaa oltaisiin pudottamassa 30 prosenttiin.
Ruokakesko ei käytä päivittäistavarakaupassa sellaista markkinavoimaa, mitä keskusliikkeen ja kauppiaiden yhteenlaskettu 33,5 prosenttia on, pääjohtaja katsoo.
Hän myönsi olevansa todella harmissaan, koska kysymys on koko ruokaketjun pärjäämisestä ja isosta määrästä kotimaisia työpaikkoja niin tiloilla kuin teollisuudessa.
”Huoli on yhteinen. Mutta säätelytalouteen (hintojen suhteen) ei ole mahdollista mennä: ei se palvele alkutuottajaa eikä teollisuutta.”
Toisaalta Halmesmäki hehkutti katsausinfossa, että Ruokakesko teki heinä–syyskuussa paremman tuloksen kuin kolmannella neljänneksellä normaalisti. Kun häneltä kysyttiin hyvän tuloksen syitä, Halmesmäki ei löytänyt siihen yhtä yksittäistä selitystä.
”Se, kuinka meidän asiakastyytyväisyys kehittyy, ratkaisee. Tässä on toimittu hyvässä kumppanuudessa tavarantoimittajien ja K-kauppiaiden kanssa”, hän selvitti.
”K-ryhmä on suuri toimija. Ruokakeskon osuus arvoketjusta on alle kolme prosenttia, joten pienetkin muutokset (ryhmän sisällä) vaikuttavat.”
Myös sähköisten järjestelmien käyttöönotto logistiikassa on Halmesmäen mukaan osaltaan parantanut tuottavuutta.
”Pirkka-tuotteiden menekki on hyvä. Ne ovat kuluttajalle 15–20 prosenttia halvempia, kun takana on tehokas logistiikka ja hankinta”, hän lisäsi.
Kaupan omat merkit ovat Kilpailuviraston viime talvena tekemän selvityksen mukaan yksi niistä keinoista, joilla kaupan kärkikaksikko pystyy hallitsemaan elintarvikkeiden hintoja.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
