Itsenäisyyspäivänä liputetaan myös kunnalliselle itsemääräämisoikeudelle
Talvi- ja jatkosodan taistelut ylivoimaista vihollista vastaan takasivat Suomen itsenäisyyden jatkumisen. Sotien hinta oli raskas, mutta pohjoismainen demokraattinen yhteiskuntamuotomme säilyi.
Itsemääräämisoikeuden säilyttäminen on tärkeää myös itsehallintomme perusyksikölle eli kunnalle. Perustuslain 121. pykäkän mukaan ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”.
Kunnallinen määräysvalta kuntaa ja kuntalaisia koskevissa asioissa on parhaillaan todellisesti ja vakavasti rapautumassa. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee viemään kunnilta suuren osan välitöntä päätösvaltaa.
Soten lisäksi uhkana ovat hallituksen esitykset toisen asteen koulutuksen rahoitusta ja järjestämistä koskevien lakien muuttamiseksi.
Esimerkiksi kaikki kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille aikoinaan myönnetyt lukiokoulutuksen järjestämisluvat tulisivat haettaviksi uudelleen. Vaikka järjestäjälle asetetut uudet kriteerit täyttyisivätkin, opetus- ja kulttuuriministeriö voisi ehdotuksen mukaan käyttää veto-oikeutta.
Maamme on säilyttänyt suvereniteettinsa, mutta Suomen sisällä on sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen kokonaisuuteen liittyen alkamassa kuntien itsenäisyystaistelu, jolle ei löydy vertaista itsenäisyytemme sadan ensimmäisen vuoden ajalta.
Koulutusta koskevan muutoksen takana ovat maaseudun väestökehityksen lisäksi talousongelmat, joita valtio työntää enenevästi kunnille. Paikkakunnan oman lukion ylläpitäminen voi tulla näissä olosuhteissa koetteelle. Mikäli alun perin annettua lukiolupaa ei myönnetä uudelleen, kuntalain 76. pykäkän mukaan kunnat voivat keskenään sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä.
Valtaosassa maaseudun ja haja-asutusalueiden lukioita rehtori ja opettajat ovat yhteisiä yläkoulun kanssa. Yläkoulu-lukion yhteiset opettajat ovat koko Suomen koululaitoksen suuri vahvuus. Tämän järjestelmän etuja ovat jo kymmenet oppilassukupolvet huomaamattaan täysimittaisesti hyödyntäneet.
Peruskouluja koskevissa Pisa-koulusaavutusvertailuissa on todettu Suomen oppimistulosten olevan hyvin tasaisia kautta maan.
Tästä on osin kiittäminen kattavaa lukioverkkoamme, joka on näihin saakka taannut perusasteelle kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen korkeatasoisen aineenopetuksen. Pienten kuntien päättäjille ei tarvitse erikseen korostaa lukion merkitystä paikkakunnalle.
Suomi torjui 75 vuotta sitten itäisen naapurin ehdotukset alueluovutuksista, mutta yhtäkaikki menetti ne sodan jälkeen. Kunnat ovat nyt joutumassa samankaltaiseen tilanteeseen, niinikään ylivoimaisen vastustajan edessä. Lippu salkoon itsenäisyyspäivänä kunnallisen itsehallinnon puolesta.
Jukka O. Mattila
puheenjohtaja
Suomen Lähilukioyhdistys
Hattula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
