Kymmenet tuhannet äänet menevät uusjakoon Keski-Suomessa

Äänekosken biotuotetehdas on ollut piristysruiske Keski-Suomen ja koko maan taloudelle. Keski-Suomen talous nojaa voimakkaasti metsiin. Kuva: Petteri Kivimäki

Keski-Suomen vaalipiirissä kymmenet tuhannet äänet menevät uusjakoon.

Eduskuntavaalien 2015 äänikuningas, 10 354 ääntä saanut Lauri Ihalainen (sd.) Pihtiputaalta ei tavoittele jatkokautta kevään eduskuntavaaleissa.

Peräti 40 vuotta eduskunnassa istunut Mauri Pekkarinen (kesk.) Jyväskylästä luopuu myös. Pekkarinen on asettunut ehdolle toukokuun europarlamenttivaaleissa.

Myöskään Susanna Huovinen (sd.) Jyväskylästä ei pyri jatkokaudelle. Hän siirtyi keväällä 2018 Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajaksi.

Vaalipiiri on ollut vuosikymmenet keskustan ja SDP:n vahvaa kannatusaluetta, joten Pekkarisen, Ihalaisen ja Huovisen äänipotti menee uusjakoon.

2015 keskusta oli vaalipiirin suurin puolue ja sai kymmenestä kansanedustajasta neljä.

Maa- ja metsätalousasioilla profiloitunut Anne Kalmari (kesk.) Kivijärveltä oli äänikuningatar 10 216 äänellä. Kalmarin läpimeno on nytkin erittäin todennäköistä.

Keskustan kannatus on kuitenkin laskenut tasaisesti, joten puolue pudonnee kolmeen edustajaan.

Jatkokautta Arkadianmäellä havittelevat keskustan Petri Honkonen Saarijärven Pylkönmäeltä ja Aila Paloniemi Jyväskylästä.

Honkonen puolustaa syrjäseutuja ja on vahvistanut asemiaan viime vaaleista.

Paloniemi sen sijaan haastetaan vahvasti. Diplomaatti Joonas Könttä (kesk.) Jyväskylästä tekee näkyvää kampanjaa ja nousee istuvien kansanedustajien kärkihaastajaksi.

Petri Neittaanmäki (kesk.) Jyväskylästä tavoittelee paluuta eduskuntaan.

SDP sai viimeksi kaksi kansanedustajaa. Kolmas paikka näyttää nyt todennäköiseltä.

Demareilta kuitenkin puuttuu kärkiehdokas. Huovisen tilalle eduskuntaan noussut jyväskyläläinen Riitta Mäkinen, Helsingissä asuva ja Jyväskylässä työskentelevä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sekä jyväskyläläiset linja-autonkuljettaja Jukka Hämäläinen ja aluejohtaja Ahti Ruoppila taistelevat paikoista.

Tuula Peltonen Jämsästä havittelee paluuta eduskuntaan.

Perussuomalaisten paikkamäärä on putoamassa kahdesta yhteen. Todennäköisin läpimenijä on tunnettu kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) Viitasaarelta. Hakkaraista haastavat kansanedustaja Toimi Kankaanniemi ja entinen kansanedustaja Kauko Tuupainen. Kankaanniemi ei tosin päässyt viime kuntavaaleissa edes Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.

Kokoomus säilyttää hyvin todennäköisesti yhden paikkansa. Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo on muita ehdokkaita päätä pidempi.

MTK-vaikuttaja Tommi Lunttila (kok.) Äänekoskelta tekee pirteää kampanjaa.

Vihreiden tilanne on monitahoinen. Kuntavaaleissa 2017 puolue sai suurvoiton Jyväskylässä ja nousi yliopistokaupungin ykköseksi kansanedustaja Touko Aallon johdolla.

Sittemmin Aalto nousi vihreiden puheenjohtajaksi, luopui puheenjohtajuudesta ja jäi sairauslomalle masennuksen takia.

Vihreiden paras noste taittui, mutta enimmäkseen Jyväskylästä kerätyillä äänillä vihreät uusinee yhden paikkansa.

Aalto on palannut peliin ja on todennäköisin läpimenijä. Yliopistopolitiikasta tunnettu ja opiskelijoiden keskuudessa suosittu Bella Forsgren on lähin haastaja.

Vasemmistoliitto putosi viime vaaleissa ulos, mutta todennäköisesti Eila Tiainen Jyväskylästä tai Juha Kautto Äänekoskelta nousee tällä kertaa eduskuntaan.

Keski-Suomi on maan vahvinta biotalousaluetta, joten metsäasiat korostuvat vaaleissa.

Erityisesti vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton näkemykset metsien käytöstä on syytä läpivalaista.

Suuri osa vaalipiiristä on maaseutua, joten aluepolitiikka on tärkeässä roolissa. Keski-Suomen pohjoislaita on harvaan asuttua ja seutu kärsii väestökadosta.

Nelostien kehittäminen sekä kaksoisraide Tampereelle ovat tärkeimpiä infrahankkeita, joita kaikki puolueet tukevat.

Jyväskylä on merkittävä kasvukeskus ja yliopistokaupunki, joten myös kaupunkipoliittiset teemat ovat esillä.