Ammattikorkeakoulujen varainkeruu takkuaa – useat odottavat yhä lupaa kerätä rahaa

Valtiontukea ammattikorkeakouluille on leikattu huomattavasti, joten oppilaitoksilla on tarve itse kerätä rahoitusta toiminnalleen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN 

Ammattikorkeakouluissa varainkeruu on lähtenyt rykien käyntiin. Viime kesänä virallisesti alkaneen pääomakeräyksen pitäisi olla jo täydessä vauhdissa, mutta osa oppilaitoksista odottaa yhä rahankeräyslupaa.

STT:n keräämien tietojen mukaan 12 ammattikorkeakoulua oli saanut rahankeräysluvan Poliisihallituksen arpajaishallinnosta viime viikon torstaihin mennessä. 10 hakemusta oli yhä käsittelyssä. Yksi ammattikorkeakoulu ei vielä ollut lähettänyt hakemustaan. Käsittelyaika on useita kuukausia, jopa puoli vuotta pitkä.

Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia oli yksi niistä, jotka eivät olleet vielä saaneet rahankeräyslupaa. Toimialajohtaja Kirsi Viskarin mukaan Saimia lähetti lupahakemuksensa Poliisihallituksen arpajaisyksikölle syyskuun lopussa.

"Tämä on vähän ikävää. Meillä on nettisivuillamme tulossa pian -sivusto ihan sen takia, että ainakin ne, jotka sattuvat käymään sivuillamme, tietäisivät, että mekin olemme tässä mukana. Mutta vielä emme voi tehdä yhtään mitään", Viskari sanoo.

Myös esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu olivat vielä vailla vaadittavaa lupaa.

Valtio on varannut ammattikorkeakouluille kaikkiaan 24 miljoonaa euroa vastinrahoitusta. Mitä enemmän vastinrahakelpoista pääomaa ammattikorkeakoulu on onnistunut keräämään tämän vuoden loppuun mennessä, sitä suurempi osuus valtion potista on. Yksittäinen oppilaitos voi saada korkeintaan neljä miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakouluista Arcadalla näyttää STT:n selvityksen perusteella olevan jo hyvä potti rahaa koossa. Arcada ei ole vielä käynnistänyt virallista varainkeruukampanjaansa, mutta se on ehtinyt kerätä jo 1,1 miljoonaa euroa lahjoituksina.

"Suhtaudumme hyvin myönteisesti tähän varainkeruuseen. Olemme jo olleet yhteydessä eri yhteisöihin, ja palaute on ollut positiivista", kertoo varainhankintapäällikkö Susanna Grönblom.

Hänen mukaansa ammattikorkeakoulujen tilanne on tavallaan suotuisampi kuin yliopistojen silloin, kun ne aikoinaan aloittivat kampanjansa. Nyt yhteiskunnalliset toimijat tietävät, mistä on kyse.

Varainkeruu on Grönblomin mukaan tärkeää myös siksi, että valtiontukea ammattikorkeakouluille on leikattu huomattavasti, joten oppilaitoksilla on tarve itse kerätä rahoitusta toiminnalleen.

"On hyvä, että vastinrahakeruuaikaa pidennettiin, mutta verrattuna yliopistojen vastinrahakampanjoihin tosiasia on, että tämä on lyhyt."

Alun perin ammattikorkeakoulujen vastinrahakeräyksen oli määrä päättyä ensi syyskuussa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö päätti jatkaa sitä vuoden loppuun. Päätös tuli viime vuoden joulukuussa, ja osasyynä siihen olivat juuri rahankeräyslupien pitkät käsittelyajat.

Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että vastinrahakelpoisille lahjoituksille on tiettyjä ehtoja.

"Tässä on rajattu pois esimerkiksi ammattikorkeakoulukonsernit, joten ammattikorkeakoulut eivät sitä kautta voi lähteä duplikoimaan omaa rahoitustaan."

Mäkeläinen arvioi, että vastinrahapäätökset tullevat ensi vuoden maaliskuuhun mennessä. Ensi vuoden alussa ammattikorkeakoulut lähettävät ministeriölle tiedot saamistaan lahjoituksista. Ne käydään läpi ja tarkistetaan, että varat ovat vastinkelpoisia.

"Tämä 24 miljoonaa, minkä valtio antaa, on pysyvästi säilytettävää rahaa, jonka ammattikorkeakoulut voivat sijoittaa ja jonka tuottoja ne voivat käyttää. Jos ammattikorkeakoulu joskus vaikkapa purkaantuu tai lopettaa toimintansa, niin vastinraha palautuu valtiolle", Mäkeläinen selittää.

"Sen rahan, minkä ammattikorkeakoulut itse keräävät yhteiskunnan eri toimijoilta, ne saavat käyttää suoraan omaan toimintaansa."