Professoriryhmä korvaisituontienergian kotimaisella
ESPOO (MT)
Suomi käytti vuonna 2012 tuontienergiaan 8,5 miljardia euroa. Summa vastaa neljää prosenttia bruttokansantuotteesta ja on samaa luokkaa kuin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje.
Energia-alan kärkitutkijoiden työryhmä julkisti keskiviikkona Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportin.
Raportin esitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio. Hän totesi, että energiapolitiikka on menossa oikeaan suuntaan mutta aivan liian hitaasti.
”Energiapolitiikassa pitäisi osaoptimoinnin sijasta tarkastella suurta linjaa kansakunnan kokonaisedun kannalta”, Lovio sanoi Espoon Otaniemessä.
Työryhmän mukaan energia-alalta on mahdollista löytää nopeasti apua Suomen talousahdinkoon.
Uusia työpaikkoja voitaisiin synnyttää korvaamalla tuontienergiaa kotimaisella, kehittämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta parantavaa teknologiaa.
Työryhmä laskee, että oikealla energiapolitiikalla on luotavissa vuoteen 2020 mennessä 30 000, vuoteen 2030 mennessä 50 000 ja vuoteen 2050 mennessä 90 000 uutta työpaikkaa.
”Energiaratkaisujen kotimaisuus vaikuttaa suoraan työllisyyteen ja kasvuun, vaihtotaseeseen, energiateknologian vientiin ja yritysten kilpailukykyyn”, raportissa todetaan.
Kotimarkkinoille kehitetyistä ratkaisuista on myöhemmin mahdollista tehdä vientituotteita. Suurin osa työpaikoista syntyisi työryhmän mukaan tulevaisuudessa näin yrityksiin, joiden päämarkkina-alue on Suomen ulkopuolella.
Energiaratkaisuissa on professoriryhmän mielestä otettava huomioon kolme maailman kehitykseen vahvasti vaikuttavaa tekijää.
Väestönkasvu ja kehittyvien maiden elintason nousu lisäävät energian kysyntää. Huolimatta liuskekaasusta ja -öljystä halvan öljyn aika on kohta ohi.
Toinen vahvasti vaikuttava tekijä on korkeaan teknologiaan perustuvan energiantuotannon ja energiatehokkuusratkaisujen hinnan lasku.
Kolmas tekijä on hiilidioksidipäästöjen kasvu. 80 prosenttia energiasta tuotetaan maailmassa yhä fossiilisilla polttoaineilla. Paine päästöjen vähentämiseen kasvaa, kun hiilidioksidipäästöjen haitalliset vaikutukset ilmenevät yhä selvemmin.
Professoriryhmä näkee Suomessa paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia sekä energiatehokkuuden parantamisessa että kotimaisissa energialähteissä.
”Nopeasti käyttöön otettavat resurssit koostuvat pääasiassa puu- ja maatalouspohjaisesta bioenergiasta, tuulienergiasta ja lämpöpumpuista, pidemmällä aikavälillä myös aurinkoenergiasta.”
Energiakustannuksia voidaan laskea, kun älykkäiden järjestelmien avulla tasataan sähkölämmitteisten rakennusten kulutusta. Samalla pienenee huippu-, säätö- ja varavoiman tarve.
Professoriryhmän raporttia olivat laatimassa Raimo Lovion lisäksi professorit Minna Halme, Matti Liski ja Peter Lund Aalto-yliopistosta, Janne I. Hukkinen Helsingin yliopistosta, Lassi Linnanen, ja Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Jyrki Luukkanen ja Markku Wilenius Turun yliopistosta ja emeritusprofessori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta.
Työryhmän sihteerinä toimi Oskari Nokso-Koivisto.
JUHA KAIHLANEN
Energiaratkaisujen kotimaisuus
vaikuttaa suoraan työllisyyteen.«
Huolimatta liuskekaasusta ja
-öljystä halvan öljyn aika on pian ohi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
