Nykyinen terveydenhoito syrjii vanhoja ja heikkoja
Ikäihmisillä on hoidon ja hoivan vajetta, jota vain ei tunnisteta ja
tunnusteta.«
Nykyinen terveydenhoitomalli ei ole toiminut oikein, sillä eliniänodotteiden erot ovat kasvaneet eri väestöryhmissä.
Se kertoo siitä, että osa ihmisistä jopa ylikäyttää, mutta iso osa alikäyttää palveluita, sanoo terveydenhuoltoa tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori Juha Kinnunen.
”Palvelujärjestelmän kehittämisessä pitää ilman muuta ottaa huomioon se, että samalla kun puhutaan tehokkuudesta ja taloudellisuudesta, pitää puhua vaikutuksista eli terveyshyödyistä. Painopistettä pitää saada terveiden ja hyväosaisten palveluista sinne, missä terveys- ja sosiaaliset ongelmat ovat suurimpia.”
Kelkasta ovat jääneet alempaan sosiaaliryhmään kuuluvat ihmiset ja toisaalta ikäihmiset.
”Varallisuudesta riippumatta ikäihmisillä on hoidon ja hoivan vajetta, jota vain ei tunnisteta ja tunnusteta.”
Syynä on Kinnusen mukaan se, että monisairaat hoidettavat eivät kiinnosta lääkäreitä eivätkä hoitajia, vaan koulutuksessa, tutkimuksessa ja hoidossa keskitytään kiinnostavampiin tapauksiin. Siksi myöskään terveyskeskustyö ei vedä nuoria lääkäreitä.
Kinnunen katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisella on kiire. ”Jos kuntauudistuksesta tehdään päätöksiä loppuvuonna ja uudet kunnat aloittavat vuonna 2016, se on liian myöhään. Täytyy toimia nyt.”
Kuopiossa kuntajohtajapäivillä torstaina puhunut Kinnunen odottaa etenkin sosiaali- ja terveysministeriön heräävän yhdessä valtiovarain- ja työministeriön kanssa päättämään, millä mallilla mennään eteenpäin.
Se tarkoittaa päätöstä erva-, sote- ja sairaanhoitopiirien järjestelyistä.
Myös rahoitusmalli pitäisi miettiä niin, että sekä sairauteen liittyvät hoitokulut että sairauspäivärahat olisivat yksissä käsissä. Se tarkoittaa Kelan roolin uudistamista samalla, kun koko palvelurahoituksesta päätetään.
Kinnunen kannustaa ajattelemaan uusiksi myös ihmisten itsensä roolia: voisiko muutenkin itsestään tässä yhteiskunnassa vastuuta kantavia ihmisiä velvoittaa myös ottamaan enemmän vastuuta kustannuksista?
”Uskottavuus on koetuksella myös veronmaksajilla, jos jokainen maksaa keskimäärin 3 547 euroa sosiaali- ja terveydenhoidosta eli nelihenkinen perhe yli 14 000 euroa, eikä kuitenkaan pääse hoitoon, kun haluaisi”, Kinnunen sanoo.
Palveluita järjestävien ammattilaisten käsiin on Kinnusen mielestä annettu liikaa valtaa.
Se näkyy esimerkiksi siinä, että Iisalmen ja Kuopion sairaaloissa lääkärikunta on vastustanut adressein uudistuksia, joilla leikattaisiin menoja.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
