Keskusta pesi perussuomalaiset maakunnissa – "Lähipalvelut olivat näiden vaalien ydintä"

Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa keskusta voitti yhdeksän aluetta, kokoomus kuusi, SDP neljä ja RKP kaksi. Keskustanvihreä väri hallitsee kuntakarttaa Tampereen pohjoispuolisessa Suomessa. Kuva: Timo Filpus

Aluevaaleissa suurin puolue oli kokoomus, mutta eniten hyvinvointialueita sai suurimpana puolueena haltuunsa keskusta.

Suomen kartalla maakunnat Pirkanmaasta ja Etelä-Karjalasta pohjoiseen piirtyivät vaali-iltana keskustanvihreiksi, pois lukien RKP:n hallitsema Pohjanmaan rannikkomaakunta.

Keskusta saavutti ykköspuolueen paikan Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jonka lisäksi puolue oli suurin Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa sekä Lapissa. Keskusta voitti yhteensä yhdeksällä alueella, joka on Suomen puolueista eniten.

Keskustan kannatus oli korkeaa erityisesti maaseutukunnissa, mutta puolue oli suurin myös monissa maakuntien keskuskaupungeissa, kuten Rovaniemellä, Oulussa, Kokkolassa, Kajaanissa, Kuopiossa ja Joensuussa.

Maakuntakeskuksista kokoomus voitti Seinäjoella ja Mikkelissä sekä SDP Jyväskylässä, vaikka keskusta voitti Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet kokonaisuutena.

Kokoomus puolestaan hallitsee Etelä-Suomen aluevaalikarttaa, jossa puolue ylsi suurimmaksi kuudella alueella. Väkirikkaat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sävyttyivät vaalikartalla sinisellä.

SDP oli suurin neljällä alueella: Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. RKP oli suurin Pohjanmaan lisäksi Itä-Uudellamaalla.

Pienemmät puolueet onnistuivat voittamaan yksittäisissä kunnissa. Kristillisdemokraatit oli suosituin Rautavaaralla ja Parkanossa, ja Liike Nyt Savonlinnassa.

Enontekiöllä ykkönen oli Lapin sitoutumattomien yhteislista. Aluevaaleissa nähtiin myös Pienten kuntien puolesta -yhteislista. Valta kuuluu kansalle -puolue sai yhteensä yhdeksän aluevaltuutettua koko maassa.

Ennen aluevaaleja keskusta ja perussuomalaiset nähtiin yhtenä vaalien selkeänä taisteluparina. Perussuomalaiset on pitkään pyrkinyt horjuttamaan keskustan valta-asemaa Tampereen pohjoispuolisessa Suomessa.

Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa keskusta otti kuitenkin haastajastaan murskavoiton. PS ylsi keskustan edelle vain muutamalla eteläisen Suomen hyvinvointialueella.

Poliittisen historian yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta katsoo, että aluevaalien ytimessä olevat poliittiset teemat suosivat keskustaa ja olivat perussuomalaisille vähemmän otollisia.

"Keskustan vaaliteemat, lähipalveluiden puolustaminen, olivat näiden vaalien ydintä. Samalla liikuttiin keskustan osaamisalueella, kun puhuttiin maaseudun lähipalveluista ja aluepolitiikasta. Siitä, että elämisen edellytykset täytyy turvata koko maassa", Karimäki toteaa.

"Käänteisesti perussuomalaiset ja myös vihreät ovat puolueina rakentuneet muunlaisten politiikkakysymysten ympärille. Niiden kannattajia mobilisoi äänestämään muut asiat, kuin tällaiseen hyvin perinteiseen politiikan kenttään, kuten sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, liittyvät kysymykset", Karimäki kiteyttää.

Perussuomalaiset nosti vaalikampanjassaan voimakkaasti esiin suoraan aluevaaleihin liittymättömiä kysymyksiä, kuten kehitysapua ja bensan hintaa.

"Kun katsoo vaalitulosta, niin onhan se selvää, että nämä teemat eivät puhutelleet ihmisiä aluevaaleissa."

Kokoomus, SDP ja keskusta ylsivät kaikki aluevaaleissa viime eduskuntavaaleja parempaan tulokseen. Perussuomalaiset ja vihreät puolestaan jäivät huomattavasti vaatimattomampiin kannatusosuuksiin.

"SDP ja myös vasemmistoliitto menestyivät aluevaaleissa kohtuullisen hyvin. Sosiaalipolitiikka on Suomessa mielletty perinteisesti vasemmistopuolueiden leipälajiksi, eikä asia nytkään muuttunut", Jenni Karimäki toteaa.

Kokoomus oli vaalivoittaja ennakko-odotusten mukaisesti.

"Vähän ennen viime kuntavaaleja kokoomuksen kannatus lähti nousuun. Kuntavaaleissa puolue saavutti voiton ja uusi nyt ykkösasemansa aluevaaleissa. Kokoomus on selvästi ottanut opposition johtajuuden hallituksen haastamisessa."

Karimäki huomauttaa, että aluevaalien äänestysaktiivisuus jäi alhaiselle tasolle.

"47,5 prosenttia ei ole hyvä lukema kansalaisten osallisuuden näkökulmasta. Äänestysaktiivisuus ei jäänyt aivan niin matalaksi, kuin joissakin skenaarioissa povattiin, mutta joka tapauksessa suunta on huolestuttava. Äänestysprosentit Suomessa ovat olleet laskusuunnassa useissa vaaleissa jo pitkään."

Pääkaupunki Helsinki ei äänestänyt aluevaaleissa lainkaan. Karimäen mukaan vaalitulos olisi ollut Helsingin kanssa huomattavan erilainen.

"On selvää, että erityisesti keskustan vaalitulos olisi tällöin ollut heikompi. Myös SDP on tyypillisesti saanut pääkaupungissa valtakunnallista tasoa heikomman kannatuksen, kun taas kokoomus ja vihreät saavat Helsingissä suhteessa muuta maata enemmän ääniä."

Aluevaaleissa huomionarvoista oli myös äänten alueellinen kasaantuminen oman kulmakunnan ehdokkaille.

Hyvinvointialueilla kautta Suomen alueiden pienemmät kunnat saivat hyvin läpi omia edustajiaan aluevaltuustoihin. Alueiden keskuskaupungit eivät saaneet aluevaltuustoihin ylivoimaista edustusta.