Sote-ryhmä paisui 21 uudella jäsenellä ja takaraja venyi puolella vuodella
Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämislakia valmisteleva työryhmä saa 21 uutta jäsentä, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ilmoitti keskiviikkona.
Ryhmä paisuu siten 35 jäseneen. Lisänä on kymmenkunta asiantuntijaa ja puolen tusinaa sihteeriä. Ministeri luonnehti ryhmää ”mojovan kokoiseksi” ja kertoo hyväksyneensä mukaan kaikki hallituspuolueiden esittämät edustajat.
Ryhmän johtoon Guzenina-Richardson valitsi sosiaali- ja terveysministeriöön helmikuussa tulleen Kirsi Paasikosken. Hän sivuutti näin kokoomustaustaisen ja hallituksen sote-ratkaisuja arvostelleen kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen.
Alkuperäinen valmisteluryhmä asetettiin viime viikolla ja sille annettiin kesäkuun loppuun asti aikaa valmistella uusi sote-laki. Nyt määräaikaa venytettiin vuoden loppuun.
Ryhmän pitää kuitenkin laatia kesäkuun loppuun mennessä väliraportti siitä, mistä tehtävistä 20 000–50 000 asukkaan sekä yli 50 000 asukkaan kunnalla voi olla järjestämisvastuu.
Eduskunta saa myös toukokuun puoliväliin mennessä virkamiesten laatimaan kannanoton muun muassa eri kokoisten kuntien, rahoituksen ja vastuukuntamallin järjestämisestä.
Tällä tyydytetään eduskunnan tiedontarvetta kuntarakennelain käsittelyssä. Lain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa.
Asiantuntijat arvostelevat yhä suoremmin hallituksen sote-käsittelyä.
Sekä aiemman sote-selvitysryhmän että uuden ryhmän jäsen Kouvolan terveysjohtaja Kati Myllymäki arvostelee torstain Helsingin Sanomissa sitä, ettei ryhmä saa edelleenkään puuttua rahoitukseen, kuten työterveyshuollon ja Kelan asemaan.
Hän suomii poliitikkoja rohkeuden puutteesta.
”Päätösten sijaan tehdään ’linjauksia’ ja ’mahdollistavia malleja’. Tämä tarkoittaa, että epämääräiset linjaukset voidaan tulkita jokaisen puolueen ja ministerin kotikunnan eduksi”, Myllymäki kirjoitti.
”Mihin tarvitaan asiantuntijoita, jos poliittinen viisaus (rohkeuden puute) kävelee kaiken yli?”
Myös sosiaalipolitiikan dosentti Olli Kangas pelkää, että sote-uudistus parantaa tai sekoittaa entisestään kuntoutuksen tilannetta.
Kuntoutusjärjestelmää pitäisi uudistaa, mutta se on poliittisesti vaikeaa, koska kansanedustajat puolustavat kunnanhallituksissaan kuntoutuslaitosten säilymistä omissa kunnissaan ja esittävät eduskunnassa rahaa omia puolueitaan ja etujärjestöjään lähelle oleville laitoksille, Kangas sanoi STT:lle.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
