Sahatavaran ja vanerin tuotantovähentynyt kolmanneksen huipusta
Kymmenessä vuodessa havusahatavaran tuotanto on vähentynyt 13:sta noin 10 miljoonaan kuutioon vuodessa. Alimmillaan käytiin 8 miljoonassa kuutiossa.
Vaneria tuotettiin parhaina vuosina 1,4 miljoonaa kuutiometriä, mutta nyt sen tuotanto näyttää vakiintuneen noin miljoonaan kuutiometriin.
Kun sahatavara käy hyvin kaupaksi, myös vanerille riittää kysyntää. Molempia tarvitaan rakentamiseen. Rakentaminen taas pääsee vauhtiin, kun yleinen taloustilanne on hyvä.
Viime vuonna sahatavaraa tuotettiin Suomessa 7 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Vanerintuotanto kasvoi 6 prosenttia.
Sahatavaran hinnan lasku näyttäisi pysähtyneen.
”Sahatavaran markkinatilanteessa ei varsinaisesti ole muutoksia. Kyse on siitä, että asiakkaiden varastot ovat tyhjentyneet. Sahatavarasta on tuotannonrajoitusten seurauksena ollut pulaa, joten sen hinta on noussut”, Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo.
”Sahatavaran markkinoilla on silti orastavaa optimistisuutta, kuten viime vuodenkin alussa.”
Rakentamisen ennustetaan elpyvän Saksassa ja Pohjois-Amerikassa.
”Pohjois-Amerikassa kasvu tosin johtuu siitä, että sinne rakennetaan kerrostaloja. Pientalojen rakentaminen lisääntyi ainoastaan pari prosenttia viime vuonna. Osalla amerikkalaisista ei ole varaa omakotiasumiseen, joten talot on lunastettu pankille ja halvempia kerrostaloasuntoja tarvitaan lisää”, Merivuori sanoo.
Sahojen tilanne on tiukka, sillä viime vuoden aikana sahatavaran hinta laski mutta tukin hinta nousi. Nyt tukkikauppa käy ainoastaan myrskyalueella.
”Vaikka sahatavaran hinta ei enää laskisi, sahojen kannattavuus heikkenee tänä vuonna entisestään.”
Siinä missä rakentamisen ennakoidaan kasvavan Saksassa muutamia prosentteja, talouskriisimaista Espanjassa sen ennakoidaan vähentyvän 9 ja Portugalissa peräti 12,9 prosenttia.
Myös vanerintuotannossa kilpailu on kiristynyt, kertoo UPM:n vaneriliiketoiminnan johtaja Kim Poulsen.
Vanerintuotantoa on siirretty maihin, joissa työvoima ja raaka-aine maksavat Suomea vähemmän. Markkinoille on tullut erilaisia vaneria korvaavia tuotteita, kuten rakentamisessa käytettäviä osb-lastulevyjä.
Useita koivuvaneria valmistavia tehtaita on suljettu Suomesta. Syy sulkemisiin piilee pääosin Venäjällä, jossa tuotantokapasiteetti on lisääntynyt vauhdilla.
Vaikka kuusivaneria tekevien tehtaiden määrä on pysynyt Suomessa ennallaan, myös sen tuotantoon kohdistuu paineita.
Hidaskasvuisesta kuusesta valmistetulla tuotteella on vaikea kilpailla eteläamerikkalaisesta radiatamännystä valmistetun tuotteen kanssa.
”Meillä kuusitukki on kasvanut 60–70 vuotta kaatohetkellä, ja sen hinta on silloin korkea. Radiatamänty on 18–20 vuoden ikäisenä ihanteellista vanerintuotantoon”, Poulsen vertaa.
Toisaalta vanerin päämarkkina-alue sijaitsee Keski-Euroopassa eli kohtuullisen lähellä Suomea.
UPM on päättänyt panostaa koivuvanerin tuotantoon.
Savonlinnan koivuvaneritehtaan laajennus on valmis syksyllä. Poulsenin mukaan tähtäimessä on laitos, joka kilpailee laajalla tuotevalikoimalla ja laadulla, ei pelkällä hinnalla.
Jyväskylässä koivusta on alettu valmistaa taivutettavaa vaneria kalusteteollisuuden käyttöön. Taivutettavan vanerin tuotantomäärät eivät ole suuria, mutta sen jalostusarvo on korkea.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
