Ruotsi suostui yhteen Turkin vaatimaan luovutukseen mutta kieltäytyi toisesta – lain mukaan Ruotsin kansalaista ei voi luovuttaa

Kurdijärjestön järjestämä mielenosoitus Turkin johtoa ja Natoa vastaan tammikuussa Tukholmassa. Turkki on syyttänyt Ruotsia turvasataman tarjoamisesta kymmenille ihmisille, joita Turkki epäilee yhteyksistä epäonnistuneeseen vallankumousyritykseen sekä kurdien taisteluun itsenäisen valtion puolesta. LEHTIKUVA/AFP.  

Ruotsi on ilmoittanut luovuttavansa yhden Turkin vaatiman Turkin kansalaisen mutta kieltäytynyt toisesta luovutusvaatimuksesta. Luovutukset ovat yksi Turkin keskeisiä vaatimuksia, jotta se suostuu ratifioimaan Ruotsin jäsenhakemuksen sotilasliitto Natoon.

Turkki on syyttänyt Ruotsia turvasataman tarjoamisesta kymmenille ihmisille, joita Turkki epäilee yhteyksistä vuoden 2016 epäonnistuneeseen vallankumousyritykseen sekä vuosikymmeniä kestäneeseen kurdien taisteluun itsenäisen valtion puolesta. Sen vuoksi Turkki ei toistaiseksi ole ratifioinut Ruotsin Nato-jäsenhakemusta.

Ruotsin oikeusministeriö kertoi suostuneensa luovuttamaan 29-vuotiaan turkkilaismiehen, jonka turkkilainen tuomioistuin tuomitsi viime vuonna 15 vuodeksi vankeuteen Ruotsissa petosta vastaavasta rikoksesta. Ministeriön mukaan luovutuspyyntöön suostuttiin sillä ehdolla, että miehen tapaus käsitellään uudelleen tämän palattua Turkkiin.

Uutistoimisto AFP sai haltuunsa kopion maaliskuun 30. päivälle päivätystä päätöksestä. Ruotsin korkein oikeus on antanut luovutukselle vihreää valoa, ja päätöksen mukaan Ruotsin hallitus jakaa korkeimman oikeuden näkemyksen siitä, ettei luovutukselle ole estettä.

Ruotsin hallinto on toistuvasti painottanut, että sen oikeuslaitos on riippumaton ja päättää viime kädessä luovutuksista.

Hallinto kieltäytyi luovutuspyynnöstä, joka koski 51-vuotiasta Ruotsin kansalaista. Ruotsin oikeusministeriön asiakirjoista selviää, että Turkki epäilee miehen olevan aseistautuneen terroristijärjestön jäsen.

Ruotsin lain mukaan Ruotsin kansalaista ei voida luovuttaa.

Kuluneen vuoden aikana Ruotsi on luovuttanut ainakin kaksi Turkin kansalaista mutta kieltäytynyt useista muista luovutuspyynnöistä.

Ruotsin ja Turkin suhteiden huononemiseen vaikutti myös tammikuinen tapaus, jossa äärioikeistolainen poliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin Turkin suurlähetystön lähellä Tukholmassa.

Helmikuussa Ruotsin poliisi hylkäsi kaksi hakemusta julkisesta kokoontumisesta Koraanin polttamiseksi Turkin ja Irakin suurlähetystöjen ulkopuolella. Poliisi perusteli kieltoa Ruotsin suojelupoliisin arviolla, että aiemmat Koraanin polttamiset pahensivat Ruotsiin kohdistuvia uhkia ja lisäsivät uusien terrori-iskujen vaaraa.

Tukholman hallinto-oikeus katsoi tällä viikolla, ettei poliisilla ollut riittäviä perusteita kieltää Koraanin polttamista. Nyt Ruotsin poliisihallinto on ilmoittanut valittaneensa hallinto-oikeuden päätöksestä. Poliisihallinto katsoo, että kyseessä on periaatteellisesti tärkeä kysymys, joka tulee ratkaista korkeammalla oikeusasteella.

----

Lähteenä myös uutistoimisto TT.