Tähkän täydeltä sähkön historiaa
Esko Jokiniemeä voi kutsua Tähkän isäksi, sillä hän oli hankkimassa vuosikaudet rahoitusta kuvan taustalla näkyvään uuteen museorakennukseen. Rahoitusta saatiin muun muassa EU:lta. Jarno Artika Kuva: Viestilehtien arkistoLiperi (MT)
Liperissä viime kesänä valmistuneen uuden museohallin pysyväisnäyttelyn teemana oli ”Sähkö virtaa maaseudulle”. Tänä vuonna museoalue on valtakunnallisen Sarka-museon valitsema kesän käyntikohde.
Isossa hallissa on joukko teollisuuslaitosten turbiinisäätäjiä, jotka muistuttavat siitä, miten esimerkiksi Lieksan Pankakoskelle saatiin ensin kartonkitehtaalle sähköt, ja vasta teollisuuden vanavedessä sähköt yleistyivät kotitalouksissa ja maatiloilla.
”Sähkön tulo maatiloille mahdollisti paitsi maidon jäähdyttämisen ja lypsykoneet myös vesipumput, mikä oli iso mullistus karjanpidossa. Kantovedestä päästiin automaattisiin juomakuppeihin”, Liperi-seuran puheenjohtaja ja vuosia uuden museohallin taustalla ahertanut Esko Jokiniemi kertoo.
Hänen ideansa ansiosta sähköstä tuli pysyväisnäyttelyn aihe. Jokiniemi on istunut 12 vuotta Pohjois-Karjalan Sähkön hallituksessa ja muutoinkin ahkerana historian harrastajana nähnyt sähkön mahdollistamat edistysaskeleet.
Näyttelyvitriineissä voi ihmetellä navetoiden automaattikuppeja, lypsykoneen tykyttimiä ja karjan puhdistusvälineitä. Esillä on maidon jäähdytyssysteemejä ja lypsykoneiden esiasteita.
Iso osa esineistöstä on Jokiniemen omalta kotitilalta Liperin Viinijärveltä, missä hänen isänsä Eemeli Jokiniemi (1896–1989) oli innostunut koneellistamisesta ja uutuuksien kokeilemisesta.
Esineitä on pyydetty myös yleisöltä, ja lahjoituksia onkin saatu paljon. Edelleen vastaanotetaan sellaisia aarteita, joita kokoelmissa ei vielä ole. Kaikkiaan esineitä on jo noin 7 500 kappaletta.
”Tuottajat lahjoittivat 40 filmiä, joita on aikoinaan näytetty tupailloissa. Meillä on myös kannettava moottori, jolla filmikoneita on eri taloissa pyöritetty”, Jokiniemi esittelee.
Seinillä on valokuvia pitäjän maataloustöistä ja merkkipaikoista, kuten Simananniemen hovista, jossa toimi koko Suomen ensimmäinen meijeri- ja karjakkokoulu vuodesta 1869 alkaen.
”Valokuvia on sekä paikallisen merkkimiehen Onni Puhakan että maakuntamuseon kokoelmista”, Jokiniemi kertoo.
Erityisen tyytyväinen hän on koululaisten museolle keksimään Tähkä-nimeen.
”Ehdotuksia tuli yli sata. Mielestäni Tähkä sopii leipäpitäjään erinomaisesti. Sähköjen tulo mahdollisti myllytyksen ja monta, monta muuta asiaa myös viljojen käsittelyssä.”
Museopihapiiriin on siirretty riihi, tuulimylly, potilaiden leikkaustupa ja apteekkimuseo, koska Suomen ensimmäinen maaseutuapteekki on sijainnut juuri Liperissä.
Ovatpa emäpitäjän senaattorin Henrik Erwastin (1776–1838) hevoskiesitkin tallessa ja kunnostettuina isossa vaunuhallissa.
Siikasalmen maamieskoulun johtajana toimineen Brynolf Enwaldin ja hänen Signe-puolisonsa kulttuurikodin irtaimisto puolestaan on esillä Penttilän kartanorakennuksen päätyhuoneissa. Siellä voi ihastella niin käsintehtyjä uniikkihuonekaluja kuin monenlaisia tekstiilitöitä ja taide-esineitäkin.
Liisa Yli-Ketola
Kesän käyntikohde Tähkä pihapiireineen on avoinna 8. elokuuta saakka tiistaista lauantaihin kello 12–17. Tähkä on myös yksi huomenna torstaina alkavan Farmari-
näyttelyn retkikohteista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
